Jaoin syyskaudella tekemäni savityöt kahteen postaukseen, mutta muutamat työt julkaisin jo aiemmin keramiikkakurssin kokeiluja käsittelevässä postauksessa. Keramiikkakurssi jatkuu edelleen ja olenkin jo ehtinyt tehdä muutamia erilaisia töitä. Syksyllä tein joululahjoja, lautasia tarpeeseen ja muuta kivaa. Muistatko vielä suuren lehden, jonka mieheni löysi pihaltamme? Kuivatin sen kirjan välissä ja tein siitä tällaisia lehtilautasia esimerkiksi avaimille, pienille tarjottaville tai pikkutavaroille. Lehti on suuri ja malliltaan kaunis, joten siitä oli pakko tehdä itselle ja lahjaksi lehtiä! Kopioin lehden muodon myös kartongille, sillä kuiva lehti kestää vain tietyn aikaa kaulitsemista ja savesta irroittamista.
Nämä kaksi ovat hiekkaa sisältävästä savesta tehdyt, eli pohja on luonnostaan tuollainen kauniin puhdas valkoinen. Tein toiseen lehteen pilkkuja turkoosilla ja vihreällä enkoopilla, toiseen tein tummanvihreällä sydämiä. Sydämiin käytin pientä sivellintä ja pilkut tein sellaisella japanilaistyyppisellä siveltimellä, joka on kärjeltään terävä ja ohut. Pilkullinen lehti meni anopille joululahjana ja sydänlehden lähetin blogikollegalleni Taija- Tiialle.
Rakastan syksyä ja ruskan eri sävyjä! Kokeilin Varnian appelsiinilasitetta yhteen lehdistä ja tästä tuli ihana. Niin sähäkkä ja eläväpintainen lasite, vaikka onkin hieman haastava! Appelsiinilasitetta pitää olla aika reilu kerros, koska muuten se jää läpikuultavaksi ja laikukkaaksi. Onnistuessaan tämä on yksi kauneimmista lasitteista mitä tiedän.
Kokeilin tehdä enkoopilla oranssia elävää pintaa toiseen lehteen (vasemmalla), mutta en pidä lopputuloksesta yhtä paljon. Siveltimenvedot näkyvät ehkä liian hyvin omaan makuuni. Ehkä tähän olisi kannattanut lisätä enkoopia siveltimen lisäksi myös sienellä töpöttämällä, jolloin pinta voisi olla elävä ja ruskamainen ilman liian tarkkoja siveltimen jälkiä. Tämän jätin itselleni, en kehdannut antaa eteenpäin. Toisaalta olisiko appelsiinilasitteesta ollut apua tasaisempaan pintaan?
Alla olevan pidemmän mallisen lehden tein äidille. Käytin tähän lehteen Varnian palmunvihreää efektilasitetta eli lasitteella tulee ruskean vihreä lopputulos. Mitä paksummin lasitetta on, sitä vihreämpi lopputulos ja ohuemmalla kerroksella ruskean sävy puskee pintaan. Kiehtova lasite, josta ei välttämättä osaa ennakoida lopputulosta! Ei ehkä sellaisen ihmisen lasite, joka haluaa juuri tietynlaisen ns. varman lopputuloksen työlleen. Tämän paksuutta on hankala arvioida lasittaessa, joten lopputulos saattaa olla yllätys. Äiti piti tästä todella paljon!
Kokeilu sinisellä lasitteella ei ollut yhtä onnistunut, sillä yritin saada lasitteen koko leveydeltä tasaiseksi. Sivut ovat ihanan intensiivisesti koboltinsiniset, mutta keskiosaan ei tullut yhtä paljon lasitetta! Äh. Yritin katsoa vielä lasittaessa, että pinta on mahdollisimman tasainen kauttaaltaan, mutta ei. Ei voi mitään. Annoin tämän kuitenkin veljelleni avaimia varten ja toivon, että se tuli käyttöön. Tästä taisinkin kertoa myös keramiikkakurssin kokeilujen yhteydessä.
Keramiikkatestien yhteydessä vilautin myös tätä pääkalloetanaa, jonka tein aiemmin tehdyn pääkalloetanan kaveriksi. Testasin tähän samalla uusia Kerasililta tilaamiani sivellinlasitteita, Metallic Goldia ja Auberginea. Pinnoista tuli aika elävät ja se on hieno juttu. Sain samalla tuntumaa sivellinlasitteisiin. Metallic Gold on parhaimmillaan elävällä pinnalla ja Auberginea pitää olla paksumpi kerros, että pinnasta ei kuulla läpi.
Näillä opeilla on hyvä jatkaa ja tehdä lisää testejä, sillä eri savet ja eri lasitteet toimivat eri tavoilla keskenään. Tarkoitus olisi korkata musta savi kunnolla käyttöön ja kokeilla sivellinlasitteiden toimivuutta sillä savella. Mustaa savea minulla on reilut kymmenen kiloa, mutta en vielä tiedä, mitä kaikkea aion siitä tehdä. Katsotaan!
Jos keramiikka kiinnostaa, niin katsopa nämä postaukset:
Mitä sinä tekisit keramiikkakurssilla? Ihanaa viikkoa sinulle!
