Päivän asu midihameella ja kehoahdistusta

Viime päivinä kelit ovat olleet aika rapsakat ulkona otettavien asukuvien kannalta, mutta ulkokuvat ovat aina olleet se juttu. En muista kuin muutaman kerran vuosien varrelta, jolloin olen julkaissut sisällä otettuja asukuvia. Joensuun Niinivaaralla asuessamme taisin julkaista välillä sisällä otettuja asukuvia. Hullua ajatella, että asukuvia olen ottanut tänne blogiin jo vuodesta 2010 lähtien. Tämä asukokonaisuus on viime viikon torstailta. Parinkymmenen pakkasasteen takia kaivoin midimittaisen neulehameen ja 120 denierin sukkahousut kaapista. 

Farkkutakki - kirppikseltä

Lyhyt huppari - itse tehty

Pellavapaita - Linen Girls

Neulehame - Guess

Sukkikset - Snag Tights

Laukku - DKNY

Nilkkurit - Minna Parikka

Päälleni laitoin 100% puuvillacollegesta ompelemani hupparin, sillä se on niin lämmin päällä. Käyttämäni college on paksua ja sisäpinta on harjattua, joten se lämmittää enemmän kuin harjaamaton college. Harjatun collegen nurja puoli on niin sanotusti nukkamainen pinnaltaan eli kangas on paksumpaa, pehmeämpää ja lämpimämpää. Huppareissa pitää ehdottomasti olla harjattu sisäpinta! 

 

Näin talvella suosin villapohjallisia kengissä, sillä muuten varpaille tulee kylmä. Joissain villapohjallisissa on alapuolella folio tai kumi eristämässä villan lisäksi. Nahkakengät ovat talvisin välttämättömät omassa tyylissäni, sillä en pidä Uggeista, enkä muistakaan omasta mielestäni ns. rumista talvikengistä. En vaan pidä yhtään kengistä, jotka näyttävät sämpylöiltä, avaruuskengiltä tai talvikumppareilta. En sitten yhtään. Miksi valmistajat tekevät ja suunnittelijat suunnittelevat niin vähän kauniita talvikenkiä? 

Tarvitsin itse asiassa yhdet talvikengät lisää edellisten alkaessa olla tiensä päässä ja ne tulivat viime viikolla alle vuorokauden sisällä tilaamisesta. Sinne meni 380€, mutta laadukkaista nahkakengistä pitää maksaa ja talvikengät ovat välttämättömät Suomen talvessa. Niistä sitten enemmän omassa postauksessaan! Arvaatko jo, mitkä kengät ostin? 

Torstaina olin sen verran lyhyet ajat ulkona, että vedin vain farkkutakin hupparin päälle. Torstaina kävin käytännössä kuvaamisen lisäksi vain illalla ulkona ja senkin niin, että menin lämpimään autoon ja kävin keramiikkakurssilla. Ei siis sen pidempiä reippailuja ollut tiedossa, ainakaan ulkona. Olin kotona koneen ääressä, siivosin, kahvittelin ja herkuttelin ystävän kanssa. 

Harmitti, että huomasin pitkästä aikaa olevani epävarma itsestäni. Tai oikeastaan vatsastani, koska söin pitkästä aikaa vehnää ja tuntui, että vatsa on turvonnut ihan hirveästi. Olo oli epämukava. Meinasin vaihtaa vaatteet ennen savitöihin lähtöä. Ihan vain siksi, että itselläni olisi mukavampi olla, mutta en valitettavasti ehtinyt. Eihän kukaan mitään sanonut tai edes katsonut, vaikka itse olin niin tietoinen kropastani kapeassa hameessa ja ahdistunut sen takia. Tämä hame on kuitenkin yksi suosikeistani ja käytän tätä yleensä todella paljon. Viime aikoina olen kuitenkin verhoutunut kellotettuihin helmoihin ja väljempiin vaatteisiin. Noh, josko tämä olisi ollut ohimenevää - ehkä minä mietin liikaa. Onhan se ihan luonnollista, että olon ollessa epämukava, se heijastuu myös henkiseen puoleen ja ulkonäköön. 

Epävarmasta olosta huolimatta tämä hame sopi loistavasti kylmään pakkaspäivään. Neulehameita kelpuuttaisin lisääkin omaan vaatekaappiini. Tämä Guessin neulehame on jo vuosikausia vanha ja puin sen tähän asuun sivuttain - tätä neulehametta kun voi käyttää monella eri tavalla. Taisin saada tämän hameen lahjaksi jo yli kymmenen vuotta sitten, jos muistan oikein. 

Midihameen kaverina parhaita kenkiä ovat nilkkurit, avokkaat tai sandaletit! Harvemmin tulee puettua saappaita näin pitkän hameen kanssa, mutta joskus olen niinkin tehnyt, kun hameen halkio vetoketjuineen on ollut "oikeinpäin" eli eteenpäin käännettynä. Puin tähän kokonaisuuteen Minna Parikan Blondiet, jotka minulla on tuollaisella puuterinvärisellä erikoisnahalla. Mustia kenkiä mietin myös, mutta jotenkin nämä tuntuivat paremmalta valinnalta siinä hetkessä. 

Mielenkiinnolla odotan, että millaisia pakkasjaksoja saamme tänä talvena ja millaisia asuja pääsen koostamaan pakkasille. Vaikka minulla on yleensä lämmin, niin kyllä 20-30 asteen pakkasilla pääsee miettimään pukeutumista eri tavalla aktiviteetit huomioiden. Minullakin on vaatehuoneessa useita vaatteita, joille on ollut aika vähän käyttöä suhteellisen "lämpiminä" talvina. Sama juttu myös kaikkein lämpimimpien takkien kanssa. 

Katsotaan. Seuraavat asukuvat tulikin jo otettua viikonlopun kauniina päivänä! Torstaina on tulossa toinen postaus tekemistäni keramiikkatöistä (ensimmäinen osa löytyy täältä) ja ehkäpä myös kenkäpostausta on tiedossa jo tällä viikolla. 

Ota blogi seurantaan Blogit.fi:ssä ja aivan ihanaa talvista viikkoa sinulle! 

Keramiikkakurssin töitä ja ideoita, osa 1

Jaoin syyskaudella tekemäni savityöt kahteen postaukseen, mutta muutamat työt julkaisin jo aiemmin keramiikkakurssin kokeiluja käsittelevässä postauksessa. Keramiikkakurssi jatkuu edelleen ja olenkin jo ehtinyt tehdä muutamia erilaisia töitä. Syksyllä tein joululahjoja, lautasia tarpeeseen ja muuta kivaa. Muistatko vielä suuren lehden, jonka mieheni löysi pihaltamme? Kuivatin sen kirjan välissä ja tein siitä tällaisia lehtilautasia esimerkiksi avaimille, pienille tarjottaville tai pikkutavaroille. Lehti on suuri ja malliltaan kaunis, joten siitä oli pakko tehdä itselle ja lahjaksi lehtiä! Kopioin lehden muodon myös kartongille, sillä kuiva lehti kestää vain tietyn aikaa kaulitsemista ja savesta irroittamista. 

Nämä kaksi ovat hiekkaa sisältävästä savesta tehdyt, eli pohja on luonnostaan tuollainen kauniin puhdas valkoinen. Tein toiseen lehteen pilkkuja turkoosilla ja vihreällä enkoopilla, toiseen tein tummanvihreällä sydämiä. Sydämiin käytin pientä sivellintä ja pilkut tein sellaisella japanilaistyyppisellä siveltimellä, joka on kärjeltään terävä ja ohut. Pilkullinen lehti meni anopille joululahjana ja sydänlehden lähetin blogikollegalleni Taija- Tiialle. 

Rakastan syksyä ja ruskan eri sävyjä! Kokeilin Varnian appelsiinilasitetta yhteen lehdistä ja tästä tuli ihana. Niin sähäkkä ja eläväpintainen lasite, vaikka onkin hieman haastava! Appelsiinilasitetta pitää olla aika reilu kerros, koska muuten se jää läpikuultavaksi ja laikukkaaksi. Onnistuessaan tämä on yksi kauneimmista lasitteista mitä tiedän. 

Kokeilin tehdä enkoopilla oranssia elävää pintaa toiseen lehteen (vasemmalla), mutta en pidä lopputuloksesta yhtä paljon. Siveltimenvedot näkyvät ehkä liian hyvin omaan makuuni. Ehkä tähän olisi kannattanut lisätä enkoopia siveltimen lisäksi myös sienellä töpöttämällä, jolloin pinta voisi olla elävä ja ruskamainen ilman liian tarkkoja siveltimen jälkiä. Tämän jätin itselleni, en kehdannut antaa eteenpäin. Toisaalta olisiko appelsiinilasitteesta ollut apua tasaisempaan pintaan? 

Alla olevan pidemmän mallisen lehden tein äidille. Käytin tähän lehteen Varnian palmunvihreää efektilasitetta eli lasitteella tulee ruskean vihreä lopputulos. Mitä paksummin lasitetta on, sitä vihreämpi lopputulos ja ohuemmalla kerroksella ruskean sävy puskee pintaan. Kiehtova lasite, josta ei välttämättä osaa ennakoida lopputulosta! Ei ehkä sellaisen ihmisen lasite, joka haluaa juuri tietynlaisen ns. varman lopputuloksen työlleen. Tämän paksuutta on hankala arvioida lasittaessa, joten lopputulos saattaa olla yllätys. Äiti piti tästä todella paljon! 

Kokeilu sinisellä lasitteella ei ollut yhtä onnistunut, sillä yritin saada lasitteen koko leveydeltä tasaiseksi. Sivut ovat ihanan intensiivisesti koboltinsiniset, mutta keskiosaan ei tullut yhtä paljon lasitetta! Äh. Yritin katsoa vielä lasittaessa, että pinta on mahdollisimman tasainen kauttaaltaan, mutta ei. Ei voi mitään. Annoin tämän kuitenkin veljelleni avaimia varten ja toivon, että se tuli käyttöön. Tästä taisinkin kertoa myös keramiikkakurssin kokeilujen yhteydessä. 

Keramiikkatestien yhteydessä vilautin myös tätä pääkalloetanaa, jonka tein aiemmin tehdyn pääkalloetanan kaveriksi. Testasin tähän samalla uusia Kerasililta tilaamiani sivellinlasitteita, Metallic Goldia ja Auberginea. Pinnoista tuli aika elävät ja se on hieno juttu. Sain samalla tuntumaa sivellinlasitteisiin. Metallic Gold on parhaimmillaan elävällä pinnalla ja Auberginea pitää olla paksumpi kerros, että pinnasta ei kuulla läpi. 

Näillä opeilla on hyvä jatkaa ja tehdä lisää testejä, sillä eri savet ja eri lasitteet toimivat eri tavoilla keskenään. Tarkoitus olisi korkata musta savi kunnolla käyttöön ja kokeilla sivellinlasitteiden toimivuutta sillä savella. Mustaa savea minulla on reilut kymmenen kiloa, mutta en vielä tiedä, mitä kaikkea aion siitä tehdä. Katsotaan! 

Jos keramiikka kiinnostaa, niin katsopa nämä postaukset: 

Keramiikkakurssin testejä - uusia sivellinlasitteita ja erilaisia savia

Keramiikkakurssin onnistuneita ja epäonnistuneita töitä, osa 1

Keramiikkakurssin onnistuneita ja epäonnistuneita töitä, osa 2

Mitä sinä tekisit keramiikkakurssilla? Ihanaa viikkoa sinulle!