Pohdintaa vaatetusteollisuudesta, hyvistä materiaaleista ja linkkivinkkejä!

Vaatetusalan eettisyys ja ekologisuus on ollut aika paljon tapetilla viime aikoina, jonka lisäksi uutta tietoa tuntuu tulevan jatkuvasti. On todella hienoa, että asioista puhutaan ja vielä parempi olisi, kun saataisiin keskustelun taso syyttävästä kannustavaksi! Kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea, mutta on hyvä tiedostaa mitä ympärillä tapahtuu ja miten voisit omassa arjessasi helpottaa esimerkiksi ympäristön kuormaa ja ihmisoikeuksien toteutumista.



Kuvat; Tanja Räty



Täydellinen ei tarvitse olla kenenkään, eikä kaikkien tarvitse tehdä kaikkea viimeisen päälle täydellisesti - enhän minäkään esimerkiksi ole alkanut kasvissyöjäksi, vaikka syön paljon kotimaisia kasviksia ja pyrin suosimaan suomalaisia vastuullisesti tuotettuja tuotteita ruokakaupasta vaateliikkeisiin ja siitä huonekaluliikkeisiin. Jotkut taas huomioivat eläintenoikeudet ruokavaliossaan, mutta eivät kiinnitä huomiota niinkään vaatteiden tai kenkien vastuullisuuteen, tai siihen onko tuote lapsityövoimalla tuotettu. Omien arvojen mukaan kannattaa tehdä ja miettiä, että mikä sinulle on kaikkein tärkeintä ja mitkä asiat ovat vähemmän tärkeitä? Mitkä valinnat ja tavat sopivat sinun arkeesi paremmin? Mikä tulee luonnostaan ja mikä voisi olla mahdollinen lisävalinta, jonka saisi upotettua omaan arkeen?

Muutamia mietteitä viskoosista, puuvillasta ja lyocellista 

Kannattaa panostaa laadukkaaseen materiaaliin, joka ei sähköisty, sopii käyttötarkoitukseen ja on mukava päällä. Liian ohut materiaali vaatii usein aluspaidan tai alusmekon, kun taas sopivan paksu materiaali käy sellaisenaan. Viime kesänä sovittelin mekkoja liikkeissä ja lähes jokaisesta mekosta näkyi läpi, mutta mitä järkeä on ostaa mekko, jonka alle tarvitset toisen mekon, että voisit sitä käyttää julkisesti? Ei yhtään mitään ja kauppaan jäivät kaikki läpikuultavat mekot, ompelin lomalla itselleni haluamani mekon ja löysin yhden tehdasvalmisteisen mekon reissulta pk- seudulle.

Valmisvaatteissa on todella paljon eri laatuisia vaatteita jo ihan pelkistä t-paidoista alkaen. Esimerkkinä voisin sanoa, että eräästä viidenkympin t-paidasta kuultaa läpi ja materiaali on tosi ohutta, eli pitsirintsikat erottuvat paidan alta selvästi. Halvemman merkin, PBO:n, paita on paksumpaa puuvillaa ja tämä on mielestäni mukavampi päällä, sillä tästä ei kuulla samalla tavalla läpi ja kangas tuntuu huomattavasti laadukkaammalta, vaikka paita maksoi vähemmän kuin edellä mainittu paita. Myös tässä postauksessa näkyvä Ted Bakerin paita on todella ohut ja lähes läpikuultava, jonka lisäksi paidan viskoosi on nukkaantunut jo nyt - paidan sain elokuussa, eli olisiko tätä kirjoittaessani käyttökertoja noin kymmenen tai vähän yli?



Viskoosin osalta tämä oli ennalta arvattavaa, en ole vielä tähän päivään mennessä törmännyt viskoosiin, joka kestäisi nukkaantumatta pidempään kuin kymmenen pesua. En itse ostaisi viskoositrikoovaatetta tai viskoosineulosta normaalihintaisena, korkeintaan alennusmyynneistä tai jos nukkaantuminen ei haittaa ja jaksat siistiä nukkaa aika ajoin, niin siitä vaan. Tätä kangasta saa myös sileänä versiona, joka kestää hieman pidempään ja on ihanan hengittävä päällä, mutta ajan myötä kankaan pintaan muodostuu lyhyttä nukkaa. Viskoosi on yksi inhokkimateriaaleistani - vaikka se on mukavaa päällä, niin en kestä nuhruisia ja nukkaisia viskoosivaatteita, jotka ovat siistejä vain noin kymmenen käyttökerran ajan. Viskoosivuori on mukava takissa, vaikka sekin nukkaantuu, mutta takin vuori ei sentään näy päällepäin.

Jos puuvillatrikoo tuntuu liian tuhdilta, niin suosittelen ehdottomasti lyocell-pohjaista trikooneulosta - kestää mielettömän hyvin, tuntuu silkiltä päällä ja on puuvillamainen, vaikka ei rypisty ja on kevyempi materiaalina. Lyocell on kuituna trendaava vaateteollisuudessa tällä hetkellä ja sitä käytetään koko ajan enemmän ja enemmän, enkä ihmettele sitä yhtään. Todella miellyttävä materiaali päällä ja kestää hyvin jatkuvia pesuja!

Eettinen, ekologinen ja vastuullisesti tuotettu kangas

Miten sen eettisesti tai vastuullisesti tuotetun kankaan tunnistaa? Sertifikaateista saa jo hyvin osviittaa tuotantoketjun valvomisesta ja arvoista, mutta niihin tutustuminen vaatii aikaa. Välillä tuntuu, että olen itsekin ihan ulapalla, vaikka olen ollut nyt 11 vuoden ajan vaatetusalalla - sertifikaatteja on niin paljon ja aina yrityksen vastuullisuuteen liittyvät asiat eivät ole kaikilta vaiheiltaan vastuullisia, vaan kyseessä voi olla myös viherpesu yrityksen brändin parantamiseen. Näihin sertifikaatteihin voisin paneutua tässä kesän aikana enemmän ja kertoa sitten omassa postauksessaan mitä mikäkin tarkoittaa.



Itse pyrin suosimaan eurooppalaisia kankaita, sillä euromaissa ei ole samalla tavalla riskimaita kuin kauko- ja lähi-idässä. Toki tämäkään ei välttämättä aina tarkoita sitä, että itse kuitu tai muu materiaali olisi vastuullisten toimintatapojen mukainen ja kankaissa myös kuidunpituus vaikuttaa kankaan laatuun. Esimerkiksi lyhytkuituinen puuvilla nukkaantuu ja kulahtaa helpommin kuin pitkäkuituinen puuvilla, joissain kankaissa harvempi kangas voi olla laadukkaampi kuin tiiviimpi. Käyttötarkoituksen mukaan kannattaa valita ja ottaa vaihtoehdoista se laadukkain tai keskitasoinen, yleensä halvin vaihtoehto ei ole paras. Kannattaa myös pohtia sitä, että jos yritys ei maksa tarpeeksi valmistajalle tai raaka- aineen hankkimisesta, niin työntekijät saattavat alkaa oikoa työssään, joka aiheuttaa ongelmia vastuullisuuteen ja toiminnan eettisyyteen.

Eurooppalaisia kankaita saa mm. Joensuusta Pala-Sopista, Helsingistä Villisilkiltä ja tukuista, mutta joskus ei välttämättä saa alkuperästä tietoa edes maahantuojilta. Esimerkiksi villakankaiden osalta on joskus hankalaa saada edes alkuperämaata selville kyselyistä huolimatta ja joistain maista ei saa tietoa edes kankaan alkuperämaasta. Iso osa teollisuudesta on ulkomailla, mutta esimerkiksi mulesing- vapaata merinovillaneulosta saa myös kotimaisena.





Joskus myös tuontiketju on laki-, sääntö- ja säästösyistä kierrätetty monen alihankkijan kautta, jolloin alkuperää on todella hankala selvittää ja tästä syystä ei välttämättä voi satavarmaksi sanoa, millaisissa oloissa kangas on kudottu ja värjätty tai millaisissa oloissa tuote on tehty. Eli hankala on sanoa yhtä tai useampaa määrettä, koska tietoa pitää kerätä valtavasti ja selvittää itse, koska vaateteollisuudessa tuotantoprosessit eivät ole vielä kovin läpinäkyviä. Esimerkiksi puuvillan kanssa on ymmärtääkseni niin, että sitä puuvillaa voidaan kerätä useammasta maasta ja näin ollen todellista alkuperää voi vain arvailla, jos puuvillat ovat esimerkiksi neljästä tai useammasta eri maasta koottu yhteen.

Myös oma arvojärjestys on tärkeä - mikä sinulle on tärkeintä vastuullisuusasioissa? Minulle kaikkein tärkeintä on kotimaisuus (tai eurooppalaisuus), kestävyys ja se, ettei tuote ole valmistettu lapsityövoimalla tai riistämällä työntekijöitä joko taloudellisesti, fyysisesti tai henkisesti. Näistä syistä pyrin tekemään paljon itse ja käytän vaatteet loppuun asti, kierrätän eteenpäin tai uusiokäyttöön, toki vaatteen kunnon huomioiden. Näiden kolmen asian jälkeen tulee vasta muut syyt ja näiden kanssa oli pohtimista, että mistä voin joustaa ja mistä en haluaisi joustaa, ellei ole pakko. Luonnonmateriaalit ovat myös tärkeitä omassa pukeutumisessani, en halua omistaa muovivaatteita kovin paljoa, mutta esimerkiksi sukkahousut pyrin valitsemaan kierrätysmateriaaleista valmistettuina ja käytän niitä niin pitkään kuin mahdollista.



Tämä viidakko voi tuntua todella hankalalta ihmisestä, joka ei ole vaatetusalalla ja voisin vinkata, että Weecos tekee helpommaksi löytää vastuullisia vaatteita, asusteita ja sisustustuotteita. Voit esimerkiksi valita, että tuote ei saa sisältää muovia, sen pitää olla lähellä tuotettua, kierrätettyä ynnä muita. Helppo keino rajata tuotteita pois omien arvojensa mukaan! Weecosin sivuilta löytyy lisäksi helppo kartta, josta voit tutustua käytettyihin materiaaleihin helposti ja myös Suomen Tekstiili ja Muodin sivulta löytyy kattava kuituopas. Myös Varkaudessa sijaitsevan Ehta by Dream Circus- brändin tuotteisiin ja arvoihin kannattaa tutustua - täältä saa laadukkaita Euroopassa kudottuja trikoita ja päämateriaalina on luomupuuvilla. Myös laukkuja ja asusteita valmistavan suomalaisen Cobblerinan sivujen ekologisuus- osioon kannattaa ehdottomasti tutustua!

Te, jotka ihmettelette kotimaisten vaatteiden hintaa, niin tutustukaa ehdottomasti tähän Yle- artikkeliin ja googlailkaa kotimaisen vaatteen hintaa, sekä hinnan koostumusta erilaisten tuotteiden osalta. Eroa on myös sillä, tehdäänkö vaate sarjatyönä, tehdäänkö se Suomessa ja vaatiiko vaate esimerkiksi useita kappaleita, tukikankaan kiinnittämisiä, vuoria, nappeja ja niin edelleen.

Kestääkö vaate korjaamista vai onko peli jo menetetty? 

Huonoista materiaaleista vielä puheenollen, minkälaisia vaatteita korjautat? Parin euron vaatetta? Parin sadan euron villakangastakkia? Kummasta pidät paremmin huolta ja kummasta tulee parempi fiilis - kauan käyttöä kestävästä vaatteesta vai vaatteesta, joka hajoaa tai menee pois muodista muutamassa kuukaudessa? Halpa ja huonosti tehty vaate ei välttämättä edes kestä korjaamista, kun materiaalissa on säästetty liikaa. Vaikkapa aitonahkaiseen takkiin kannattaa vaihtaa vuori ja vetoketjut, mutta keinonahkaiseen ei välttämättä, koska keinonahka itsessään alkaa murentua ajan kanssa ja yleensä jo vuoden sisällä ostamisesta. Laadukkaampaa materiaalia voi korjata monta kertaa eli käyttöikä on pitkä ja huoltaminen onnistuu kauemmin (ja edullisemmin) kuin vaatteella, joka on niin hapero, ettei sitä voi korjata kertaakaan, vaihtamatta kappaleita tai ainakaan purkamatta koko vaatetta.



Tekonahkojakin on saatavilla erilaisia, mutta siitä voi olla montaa mieltä, että onko muovipohjainen tekonahka yhtään sen ympäristöystävällisempää. Myös esimerkiksi ananaksen lehdyköistä tai sienirihmastosta voidaan valmistaa keinonahkaa, jonka jotkut ominaisuudet ovat samankaltaisia kuin oikealla nahalla, mutta kehitystyötä vielä riittää.

Minusta on myös ikävä nähdä esimerkiksi korjattavissa hääpuvuissa sitä, että materiaalista tai työtavoista on säästetty paljon, vaikka hinnat hääpuvuilla ovat korkeammat kuin perusvaatteilla. Parin tonnin pukukaan ei välttämättä kestä useammalla käyttäjällä, jos materiaalit ovat liian haperot ja reunoistaan viimeistelemättömät. Eli huomio kannattaa laittaa materiaaleihin ja miettiä sitä, että voiko tätä vielä korjata tulevaisuudessa, jos tarvitsee? Toisaalta pitää myös pohtia, että osaanko hoitaa tätä kyseistä tuotetta tai vaatetta oikein, että siitä on sinulle iloa pitkään?

Käytän itse yleensä vaatteet loppuun asti eli aikalailla niin kauan, että elastaani hajoaa tai vaatteesta alkaa päivä paistaa läpi. Tämän jälkeen olen ottanut yksityiskohdat, kuten vetoketjut ja napit, talteen tai leikannut vaatteen räteiksi ajoneuvojen ynnä muiden pesuun tai tehnyt hyväkuntoisesta osiosta jotain muuta. Joistain ihanista vaatteista olen ottanut kaavat ja muuttanut niitä entistä paremmiksi, jolloin lempivaate on mahdollista ommella uudelleen parempana versiona. Jos joku vaate jää syystä tai toisesta käyttämättä, niin yleensä ne saavat uuden kodin siskoltani tai ystäviltäni, joskus myös kirppisten kautta. Materiaalin ollessa hyvä saatan ommella käyttämättä jääneestä vaatteesta meidän muksulle jotain vaatetta tai käyttää materiaalin esimerkiksi laukun vuorikankaaksi.

Suosittelen tutustumaan Outi Les Pyyn postaukseen vaatteiden kierrättämisestä ja samassa postauksessa onkin hänen laatimansa kaavio, joka neuvoo mitä tehdä millekin tuotteelle sen jälkeen, kun se ei sovellu myytäväksi, siivousräteiksi tai muuhun kierrätyskäyttöön. Outin Instagram- tililtä löytyy kohokohdista paljon vastuullisia yrityksiä, joiden toiminnasta stooreissa kerrotaan tarkemmin - voiko tämän helpommaksi mennä uusien yritysten etsiminen? Mielettömän hienoa työtä ja visuaalisesti kaunis kokonaisuus!

Kannattaa myös miettiä aiempia kokemuksia ja sitä, ovatko vaatteet kestäneet vai eivät? Onko niissä ilmennyt jotain vikaa? Oletko jaksanut hoitaa tuotetta oikein tai onko se kestänyt pesu- ja käyttötapasi? Saatko saman tuotteen ostettua myös käytettynä tai voitko muokata (tai muokkauttaa ompelijalla) vanhasta vaatteesta tai materiaalista sellaisen minkä haluat? Voin omalta kohdaltani sanoa, että varsinkin erään pikamuotiketjun vaatteissa on aina ollut ongelmaa - joko vaatteessa on valmiiksi reikä tai se menee pilalle heti ensimmäisessä pesussa. Yksi ainoa huivi ko. liikkeestä on sellainen, joka on edelleen käytössä, muut olen joutunut itse korjaamaan tai palauttamaan liikkeelle kaikki tilaamani vaatteet takaisin. Sanomattakin selvää, etten näiden muutamien kokeilujen jälkeen ole ko. puljussa asioinut, eikä se enää sovi omiin arvoihinikaan. Toki pikamuotia ei tehdäkään kestämään ikuisuuksia, mutta että yhden pesun verran? Ei kiitos, kamalaa materiaalin, resurssien ja ajan tuhlausta.



Tällaisilla mietteillä tänään, tämä postaus on ollut luvattoman kauan mietteissä, eikä vieläkään tunnu valmiilta. Jaoin tämän useampaan osaan, sillä tekstiä tuli niin paljon! Vaatetusala on siitä mielenkiintoinen, että se kehittyy koko ajan ja uusia kuituja, uusia kierrätystapoja ja muita innovaatioita kehitellään koko ajan. Suomessa on todella paljon osaamista alalla ja sama juttu Ruotsissa, joka on tosi hieno juttu. Toivottavasti tässä postauksessa oli uutta tietoa myös sinulle tai toivottavasti tuli jonkinlainen ahaa- elämys, mitä voisi kokeilla myös omassa arjessaan ja omissa toimintatavoissaan. Mukavaa torstaita!