Irronnut kengänpohja ja tuulikaappiin jääneet kengät - Kenkäjoulukalenteri, luukku 9

 Instagramissa pyydettiin tähän kenkäjoulukalenteriin tarinoita kengistä ja arvelinkin nyt kertoa muutamia muistoja ja sattumuksia kenkien kanssa. Näiden kanssa välillä sattuu ja tapahtuu, varsinkin jos kyseessä on edulliset tai vanhat kengät. Otsikosta vähän saatkin osviittaa mitä on tiedossa... Näistä kengistä löysin vanhoista postauksista kuviakin, mutta ne ovat niin järkyttävän pieniä pokkarikuvia, että en niitä täällä julkaise ja alkuperäisten kuvien selaamiseen kovalevyltä ei ole nyt aikaa. Kuvituksena siis ihania kenkiä vuosien varrelta!

Kengistä irtosi pohja keikalla

Olin ostanut ihan superhienot platform- saappaat käytettynä, Demonian valmistamat ja hopeisilla liekkikuvioilla. Nämä saappaat olivat todella korkeat, mutta olin näistä niin älyttömän iloinen, että laitoin ne heti paketin hakemisen jälkeen jalkaan illanviettoon ja siitäpä lähdettiin porukalla keikalle ystävien kanssa. En osannut arvata yhtään mitään, kun narikalle mennessä toisesta kengästä tipahti pohja. Tuosta noin vain! Arvaatkaapa, olinko jättänyt ne toiset mukana olleet kenkäni kaverin luokse keikan ajaksi, aivan toiselle puolelle kaupunkia? 

Ei hitsi, miten nauratti ja hävetti samaan aikaan, eikä kyllä kävelystäkään tullut mitään yhdellä korkealla platform- saappaalla, kun toinen jalka ei meinannut yltää varpaillaankaan maahan. Baarissa harvemmin on mukana pikaliimaa tai muutakaan, joten eikun kengänvarsi (:D) ja toinen kenkä pois jalasta. Kaveri tilasi meille taksin ja siinä kipitin sukkasillaan kengänpohja ja saappaiden raakileet sylissä taksiin. Korjautin kengät, mutta en enää koskaan käyttänyt niitä, vaan möin eteenpäin ja toivoin samalla, ettei seuraavalle omistajalle käy samoin. Tämän olisi voinut arvata ennalta, kun Demonian kengät olivat ainakin kymmenisen vuotta sitten aika kuraa ja useammilta kuulin, miten tukiraudat ja muut olivat menneet poikki.

 

Tuulikaapin kaunokaiset

Ai että, miten rakastan tämän tarinan punaista kenkäparia! Näistä yritän saada teetätettyä nahkaiset versiot, mutta suomalaisilla suutareilla ei ole ollut sopivia lestejä näiden valmistamiseen, joten katsotaan vielä jonkin aikaa. Nämä ovat kuitenkin hieman liian väljät kantapäästä ja olenkin laittanut kantapäihin mokkapalat pienentämään kengän kokoa. 

Joskus Niinivaaralla asuessamme kävin ostarilla kaupassa ja nämä kengät jäivät kuramattoon kiinni, minä askelsin vielä varpaillaan pari askelta eteenpäin, ennen kuin huomasin kenkien uupuvan. Eikun täysi käännös takaisin kenkiä irroittamaan kuramatosta ja laittamaan uusiksi jalkaan. Jatkossa olenkin muistanut kävellä päkiöillä kaikenlaisten ritilöiden ja kuramattojen yli, ettei samaa pääse tapahtumaan uudelleen. Olen lisännyt myös kaikkiin hieman väljiin korkokenkiin mokkapalat kantapään kohdalle tai päkiän alle, jotta kengät istuvat hyvin jalkaan, eivätkä jää matkan varrelle.

 

Kalliit hääkengät jäivät käyttämättä

Ensimmäiset ostamani Minna Parikan kengät ostin hääkengiksi alkuvuodesta 2012. Ostin Tilda- kengät mustina, ihastuin niiden sydännauhoihin ja paksuun korkoon. Sisäänajoin kenkiä suht ahkerasti ennen häitä ja olin niin iloinen, että sain ja raaskin ostaa ensimmäiset Minna Parikkani ja vielä näin tärkeään päivään! Hääaamuna kuudelta herätessä kuitenkin tuli fiilis, että en ehkä sittenkään jaksa koko päivää Minna Parikan Tilda- kengillä nahan ollessa sen verran kovaa edelleen. Tilda- kenkien sijaan otin kampaajalle lähtiessäni jalkaan Pleaserin Electra- nilkkurit, joita käytin päivittäin. Niistä tiesin, että varmasti jaksan koko päivän ja ne olivat niin hyvin mukautuneet jalkaan, ettei tarvinnut varautua rakkolaastarein ja varakenkien osalta lainkaan. 

Tämä oli todella hyvä päätös ja jaksoin päivän näillä kengillä, eivätkä ne hääpuvun alta näkyneet paljoa ollenkaan. Iltajuhlaan vaihdoin hääpuvun mustaan juhlamekkoon ja punaisiin Fantasy Shoessin glittersaappaisiin. Möin Tildat myöhemmin nettikirppiksellä ja ostin uudet Minna Parikan kengät, että sen pituinen oli niiden kenkien tarina. Nämä Tildat ja yhdet toiset Parikoista olen myynyt eteenpäin, muuten minulla on kaikki ostamani Minna Parikan kengät edelleen kenkähyllyllä. 

Se oli rakkautta ensisilmäyksellä

Kysyin muutama tunti sitten mieheltäni, että tuleeko hänelle mieleen mitään tarinaa kengistä, jota en olisi kertonut täällä blogissa pitkään aikaan. Hän sanoi heti, että Guccit ja miten se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Sitähän se oli, rakkautta ensisilmäyksellä! Kyseessä on siis nämä samat kultaiset sandaletit, mitkä näet kahdessa ylläolevassa kuvassa. Muistan edelleen sen tunteen, mikä tuli kun Kööpenhaminassa kävelykadulla kävellessämme menimme Guccin liikkeen ohi. Aurinko paistoi ja myyjä oli juuri laittamassa näitä aivan upeita kultaisia kenkiä esille näyteikkunaan. Ihan mieletön kultaisena hohtava kimallus, upea kenkämalli ja muu sai pään aivan pyörryksiin! 

Myyjän kanssa meillä katseet kohtasivat ja hänkin alkoi hymyillä kuin Naantalin aurinko reaktioni nähdessään. Sanoin Antille heti, että nuo kengät minä ostan, maksoi mitä maksoi. Reissubudjetissa ei todellakaan oltu varauduttu satojen eurojen kenkäostoksiin, joten tilasin kengät Suomesta käsin säästettyäni tarpeeksi rahaa kenkiä varten. Käytin tietenkin Guccin omia verkkosivuja voidakseni olla varma aitoudesta ja paketti tuli nopeammin Guccilta kotiovelle kuin Suomen sisäiset paketit. 

En usko, että olen minkään muun kenkäparin kohdalla tuntenut heti ensisilmäyksellä näin vahvasti. Usein harkitsen kauan ja odotan mahdollisia alennuksia kalliiden kenkien kanssa, enkä päätä ostoksista samantien. Näistä tuli heti sellainen fiilis, jotta nämä on saatava ja siitä alkoikin säästäminen näihin kenkiin. En ole katunut hetkeäkään, nämä ovat parhaimmat (ja kalleimmat, sekä kevyimmät) kengät mitä minulla on koskaan ollut ja ehdottomasti laadukkaimmat korkokengät, millä olen koskaan kävellyt. Rakastan! Näistä en luovu, en sitten millään. Näihin kenkiin minulla on sellainen tunneside, mitä muihin kenkiin ei ole yhtä vahvana, mikäli näin voi sanoa. Tuntea ainakin voi. 

Täältä löydät vertailun Guccin ja Christian Louboutinin kenkien välillä, 2017 vuoden kenkäkalenterin aaton luukusta löydät myös muita mietteitä Guccin sandaleteistani. Katsoin juuri, että olen käyttänyt näitä todella paljon, mutta tänä vuonna nämä eivät ole sattuneet kertaakaan asukuviin. Pitääkin korjata asia mahdollisimman pian!