Minna Parikka Luella / Kenkäjoulukalenteri, Luukku 6

Kuten otsikostakin huomaa, niin tähän luukkuun piiloutuu yhdet uusimmista kenkäostoksistani, jotka tosin ostin jo loppukesän alennusmyynneistä. Sain alesta Minna Parikan Luellat sopuhintaan ja arvelin näiden tuovan vaihtelua matalille kengille eli käytännössä puputennareille, sekä Bugs- ballerinoille. Näiden kanssa olin vähän kiikunkaakun, että myynkö eteenpäin vai pidänkö, mutta päädyin pitämään itselläni. Näistä olin ottanut kuvat jo aiemmin käyttämättöminä, mutta en pitänyt niistä - otimme siis tänään uudelleen kuvat Luella- tennareista, kun ne olivat käytössä. 

Minkä takia mietin, pidänkö nämä itselläni vai en? Pari asiaa huomasin näitä käyttäessäni. Ensimmäisenä se, että pohja oli niin paksu ja jämäkkä alussa, että kengillä käveleminen kirjaimellisesti sattui aivan perhanasti alussa ja jalat huusivat hoosiannaa jo pelkän kauppareissun jälkeen. Pari kertaa oli pakko ottaa kengät pois heti autossa ja kävellä autosta sisälle avojaloin, koska ei vaan pystynyt kävelemään näillä enää! Yhdellä kerralla otin kavereilta lähtiessä kengät mieluummin kainaloon kuin jalkaan, mutta onneksi näiden lyhyiden käyttökertojen myötä kengät ovat viimeinkin mukautuneet hienosti jalkoihini. 

Korkokengissähän ei yleensä ole ollenkaan sellaista pehmustettua, tukevaa pohjallista, kun taas näissä Luella- kengissä on. Myös Adidaksen tennareissa minulla oli sama "ongelma", kun sain ne uutena - käytettyjen kanssa ei ole ollut mitään ongelmaa. Nyt kun kengät ovat mukautuneet jalkaani, niin kengillä jaksaa kävellä kauppareissut ja muut riennot, mutta alun kipujen takia olen vähän varpaillani vielä sellaisten todella pitkien kävelymatkojen ja käyttöaikojen kanssa, hahah. Arjessa kengät ovat hyvät ja helpot, nyt myös pohjallinen tuntuu hyvältä ja tukee jalkaa. 

Toinen juttu, mitä näissä epäröin on se, ettei yläosan reuna tule ihan nilkkaan asti, kuten tennareissa normaalisti. Joten näiden kanssa olen mieluiten avojaloin tai sukkahousut jalassa, sillä lähellekään kaikki sukkamallit eivät sovi tämän kenkämallin kanssa. Tavalliset sukat näkyvät liikaa, nilkkasukastakin jää osa näkyviin. Avokassukka saattaisi olla paras, mutta näin viileämmillä kelillä sukkahousut ovat se juttu! Hameita ja mekkoja käyttävänä tätä sukka-asiaa saa miettiä hieman enemmän, muutenhan olisi ihan sama mitkä sukat näiden kanssa laittaisi, jos lahkeet kuitenkin peittävät sen valinnan. 

Kenkien sävy on hieman kylmemmän pinkki kuin Bunny Sneaks- tennareissa, eikä sävy ole yhtä vaalea kuin niissä. Nahka ei tunnu näissä olevan liian ohutta, mutta vaaleammissa väreissä toki käytönjäljet näkyvät - who cares? Kengät ovat käyttöä varten tehdyt ja minkäs sille voi, jos niille normaalissa käytössä jää käytönjälkeä pintaan. Sitten vaan huolehtii aina keväisin ja syksyisin kenkien puhdistamisesta, sekä niiden huollosta plankkeineen ja kosteussuojineen. Vitriiniin kengät kuuluvat vain siinä tilanteessa, kun niitä on mahdotonta pitää jaloissa tai jos niiden käyttö vaatisi jalan mallin muokkausta. 

Luella- kenkien pohjia haluan sen verran kehua, että näissä materiaali on kumimaisempaa kuin Bunny Sneaks- kengissä, joten nämä eivät ole liian liukkaat lumella ja talvioloissa! Peilijää on toki liukas, mutta lähes kaikilla kengillä peilijää on liukasta eli pitävästä pohjasta suuri peukku näille kengille. Bunny Bootseihin piti laitattaa erikseen talvipohjat ja Sneaksit ovat sen verran liukkaat talvella, ettei niitä oikein tule käytettyä. Jälkimmäisissä se pohja on kovempaa materiaalia kuin näissä Luella- kengissä, jonka lisäksi se Bunny Sneaksien pohja kovettuu pakkasilla liukkaammaksi. Luellat ovat siis ehdottomasti paremmat Suomen olosuhteisiin, jos aikoo käyttää kenkiä muulloinkin kuin kesällä ja sulalla maalla. 

Mitäs mieltä olette Luella- kengistä? Sopiiko tämä rusetti enemmän omaan makuusi kuin Minna Parikan tennareiden pupunkorvat?