Nyt kun ultralyhyet minihameet Bratz- ja Y2K- tyyliin ovat taas pinnalla, haluan hieman pohdiskella tätä vuosien takaista kuumaa perunaa - milloin hame on liian lyhyt? Silloin, kun se yltää polven yläpuolelle tai reiden puoleen väliin? Vai ei koskaan? Mietin, miksi nainen on alastomampi kuin mies, vaikka naisella on enemmän vaatetta päällä kuin miehellä? Media, keskustelut ja siveyden sipulit kohisevat kaikkialla Erika Vikmanin viisuasusta, vaikka edellisinä vuosina miehillä näkyi enemmän paljasta pintaa. Ja juu, kyllä heitäkin kritisoitiin, mutta kritiikkiä ei todellakaan ollut samoissa määrin kuin Erikan asun kohdalla.
En edes seuraa viisuja tai siihen liittyviä asioita, mutta en ole voinut välttyä kauhistelulta missään uutismediassa tai sovelluksessa. Jestas, onhan se ennen kuulumatonta, että nainen on sinut itsensä kanssa upeassa esiintymisasussaan ja nainen vielä laulaa seksistä, sekä orgasmista. Ja vielä esiintyy pvc- asussa! Kamalaa, Suomen maine menee pilalle - terveisin, hei beibi anna mulle piiskaa. Vaihtoehtoisesti myös ”tahdooooon rakastella sinuaaaa” ja ”hemaisevan seksikäs pörröpää”. No, leikki sikseen, mutta en voi olla ihmettelemättä tätä maailmanmenoa.
Pidän minihameista, olet ehkä huomannut. Minusta ylipäänsä mekot ja hameet ovat mukavia päällä, housuja en yleensä käytä kuin puusavotassa, moottoripyöräillessä ja joskus treeneissä. Olen elämäni aikana tuntenut ihmisiä, jotka eivät voisi käyttää minihametta tai varsinkaan nahkahametta. Ihoa näkyy liikaa, minari on liian lyhyt ja nahka materiaalina liian rouhea tai seksikäs. Minishortsit tosin ovat heillekin OK, niin tiedä sitten, näkyykö sitä ihoa ainakaan yhtään vähempää kuin minihameen kanssa. Ennemminkin toisinpäin.
Kadulla on huudeltu, että hameeni on liian lyhyt, vaikka se ylettyi edestä puoleen reiteen ja oli takaa pidempi. Myös täällä blogissa on huudeltu milloin mitäkin liian lyhyestä hameesta ulkonäköön ja siitä kaikkeen mitä teen jonkun mielestä väärin. Voi voi. Niin tai näin, aina väärinpäin - varsinkin, jos olet nainen.
”Rumat ne vaatteilla koreilee” - b*llshit
Me kaikki olemme erilaisia ja se on fakta. Jos sinä et voisi koskaan pukea minimekkoa tai nahkahametta päällesi, niin älä pue. Kukaan ei pakota. Jos joku muu tykkää, niin anna pukea ja pidä ilkeä ajatuksenjuoksusi omana tietonasi. Minusta on hieno juttu, että olemme erilaisia ihmisiä ja pidämme erilaisista asioista - se avartaa näkökulmia. Kuplautuminen ei ole hyvä asia, eikä se, että eri arvoja kannattavat ihmiset yrittävät pakottaa toisiaan samaan muottiin oman ”kuplansa” kanssa. Se, millä on aidosti merkitystä on se, miten me ihmiset kohtelemme toisiamme. Sillä on merkitystä, miten kasvatamme tulevia sukupolvia.
Muistan, miten ihmettelin lapsena sitä miten jotkut aikuiset puhuivat toisistaan. Rumasti, eli juurikin päinvastoin kuin miten minulle oli opetettu. Minusta se oli sama asia, mutta aikuiset oikeuttivat selän takana puhumisen sillä, että "ei lapsi vielä ymmärrä mistä on kyse”. Ehkä ei täysin, mutta jo pieni lapsi ymmärtää, että se on väärin. En usko, että minihametta käyttävälle naiselle naureskelu tai moittiminen antoi kummallekaan heistä mitään. Ei pelkkä vaatekappale tarkoita sitä, että joku ihminen kuvittelee ja haluaa osoittaa olevansa parempi kuin muut. Näin aikuisena luulen, että kyseessä oli enemmänkin kateus erilaisista elämäntilanteista ja varakkuudesta. Toki oma osansa oli varmasti myös pinttyneillä ja vanhanaikaisilla ajatusmalleilla.
Ennen hienojen vaatteiden ja asusteiden käyttöä arvosteltiin aika julmasti. Tarvitseeko pukeutumisen, saati sitten MUIDEN ihmisten pukeutumisen, olla niin vakavaa? Kukaan ei määrittele sitä, kuka saa käyttää minihametta. Kukaan ei ole siinä asemassa, että voisi määritellä minkä ikäisenä ja muotoisena voit käyttää minihametta luvan kanssa. Sama pätee myös kalpeisiin kinttuihin - kalpeatkin jalat ovat kauniit, vaikka jotkut kohkaavat päivetyksestä ja itseruskettavista. Sillä on todennäköisesti luotu aikoinaan tarvetta itseruskettaville tuotteille ja solariumille, mutta toivottavasti tänä päivänä kukaan ei enää grillaa itseään solariumissa tai rannalla. Kyllä kalpeat jalat voittavat terveyshaitat sata-nolla, jos itseruskettavien kanssa puuhailu ei nappaa.
Liian lyhyt hame, liian muhkeat reidet, liikaa sitä ja tätä… Vai onko?
Entäs, jos se oletkin sinä, joka miettii hameen olevan liian lyhyt, jalkojen olevan liian lyhyet ja reisien olevan liian muhkeat? Tai ettei hame näytä hyvältä, koska olet liian vanha tai epäviehättävä käyttääksesi hameita? Entäs jos… Niin. Lähes meillä kaikilla on erilaiset ja eri näköiset jalat. Se ei tee niistä yhtään huonompaa kuin muiden jaloista. Meillä sentään on toimivat jalat, joilla pääsemme liikkumaan paikasta toiseen. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita. On hassua, erikoista stressata tai ottaa pulttia niin paljon pelkästä hameen pituudesta ja siitä miltä se näyttää itsensä tai jonkun muun päällä.
Miksi erityisesti me naiset mietimme liikaa sitä, mitä muut ajattelevat meistä tai perheestämme? Uskon, että osa tästä johtuu siitä, miten eri tavalla tyttöjä on kasvatettu ennen ja moni on siirtänyt samaa kasvatustapaa eteenpäin. On kilttejä, söpöjä, avuliaita ja tunnollisia tyttöjä, kun taas pojat ovat poikia ja saavat vapauden tehdä, kokeilla ja elää eri tavalla. Moni on onneksi valinnut kasvattaa toisinkin, mutta silti nämä vanhat roolit istuvat tiukassa vielä tänä päivänä. Kiltin tytön syndrooma on aito ongelma. Siitä on hankala päästä aikuisenakaan eroon, kun herkästi tuntee syyllisyyttä milloin mistäkin.
Se johtaa ylianalysointiin ja sitä voi pohtia kaikenlaista päivän mittaan: olinko tarpeeksi ahkera tänään, muistinko tehdä kaiken mitä piti? Apua - vastasinko siihen viestiin? Miksi muut hyväksyvät hiljaa huonon käytöksen? Olinko tänään lapselle/ lapsille tarpeeksi aidosti läsnä tai sanoinko väärin? Olinko liian tiukka? Kehtaanko kysyä, että onko palkkani linjassa samaa työtä tekevien (mies)kollegojen kanssa? Miksi en saa apua? Teinkö väärin, kun vedin rajat tai kieltäydyin tekemästä asiaa x, koska en halunnut tehdä sitä oman hyvinvointini kustannuksella? Kyllä, mietin liikaa. Todennäköisesti sinäkin, jos sinut on kasvatettu kiltiksi tytöksi, hillitsemään tunteesi ja joustamaan aina muiden eteen.
Kaikkien kaveri vai jotain muuta?
Faktahan on se, että sinä et voi miellyttää kaikkia. Et koskaan. Jotkut vihaavat sinua ja ottavat sinut silmätikukseen, vaikka et olisi koskaan ollut missään tekemisissä heidän kanssaan. Se on ikävää, mutta valitettavan totta myös ihan aidossa elämässä. Se ei ole pelkkä SoMe- ilmiö. Siksi haluan sanoa sinulle, että älä anna muiden viedä kipinääsi ja iloasi söpöjen, sekä ihanien hameiden pukemisesta. Älä stressaa liikaa. Sen sijaan nauti elämästä, nauti pukeutumisesta! Elämä ei kaadu siihen, jos hame heilahtaa tuulen mukana ylös ollessasi pankkiautomaatilla - been there, done that. Ei sitä kukaan muu enää muista!
Entäs jos… Entäs, jos tunnet olosi ihanan naiselliseksi ja itsevarmaksi pukiessasi sen maailman hienoimman hameen, jonka ostit jo ajat sitten? Voit vain kuvitella mitä muuta hyvää sinulle voi tapahtua ja tulla eteen, kun fiilis on hyvä, itsevarma ja iloinen. Se voi olla joku muukin vaatekappale, mutta jos olet hillonnut jotain vaatetta kaapissa kauan, niin nyt on hyvä hetki kaivaa se esille! Vaatteet ovat käyttöä varten. Minusta on surullista, että osa ihmisistä jättää ihanat vaatteet kaappiin vain siksi, että miettii tai kokee muiden ajattelevan niitä tai niihin pukeutunutta henkilöä negatiivisesti.
Hyvät asiat vetävät puoleensa hyviä asioita, huonot huonoja ja epäonnisia asioita. Keskity tietoisesti niihin hyviin asioihin, mitä elämässäsi on ja mitä haluat elämässäsi olevan. Surkuttelu ja negatiiviseen keskittyminen ei auta sinua eteenpäin missään, vaikka se tuntuisi tutulta ja turvalliselta piehtaroida siellä negatiivisten asioiden jätelaarissa. Silloin et huomaa, mitä ympärilläsi ja elämässäsi on hyvin, loistavasti ja juuri niin kuin kuuluu olla. Et myöskään vie elämääsi eteenpäin, kun kaikki energia menee negatiivisuudessa vellomiseen.
Mitä lyhyen hameen alle?
Voit myös miettiä, että tarvitseeko sinun oikeasti kumarrella suorin jaloin päivän mittaan tai olla jalat levällään? Jos sinulla on taapero, niin todennäköisesti vauhtia ja kumarteluja riittää, mutta hameen alle voi aina laittaa peittävämmät ohuet shortsit. Niin minä teen minihameiden kanssa, niistä enemmän yllä linkatussa postauksessa. Silloin ei tarvitse varoa tai miettiä, jos jotain yllättävää sattuu. Pakko kyllä sanoa, että harvoin tulee kumarreltua minihameessa julkisilla paikoilla, kun tarvittaessa voi myös kyykistyä niin, ettei hame nouse liian ylös takaa.
Minihameen ”paljastavuutta” voi tasapainottaa pukemalla hameen kanssa vaikkapa väljän neuleen tai t- paidan. Lyhyt hame näyttää aivan erilaiselta korkokenkien kuin ballerinojen tai siistien tennareiden kanssa. Voit myös suosia "skorts"- tyyppisiä hameita eli shortseja, jotka näyttävät minihameilta tai hameita, joissa on ommeltu sisäpuolelle shortsit, sama asia. Varsinkin treeneissä ne ovat näppäriä, eikä tarvitse varoa, että peppu vilkkuu kaikelle kansalle!
Jos taas minihameet ahdistavat epämääräisten hameen alta kuvaavien hyypiöiden takia, niin haluan muistuttaa, että se on harvinaista. Toivottavasti pysyy harvinaisena myös tulevaisuudessakin. On hyvä muistaa, että vaatteet eivät ole minkäänlainen syy tai oikeutus tehdä toiselle väärin. Siitä kertoo jo sekin, että useat seksuaalista väkivaltaa kokeneet ovat olleet lenkkipuvussa, yöpuvussa, yöpaidassa tai neuleessa ja farkuissa. Oli kyse sitten ihan pienistä vauvoista, lapsista tai aikuisista. Väkivalta ei ole koskaan uhrin tai uhrin pukeutumisen syy, vaan syyllinen on se tekijä. Ei kukaan muu.
Missä menee raja?
Raja menee juuri siinä kohdassa, mikä itsestäsi tuntuu hyvältä ja mikä on tilanteeseen sopivaa. Pukeutukoot jokainen niin kuin parhaaksi näkee iästään ja painostaan riippumatta. Eiköhän se riitä, että pukeudut niin, ettet saa pukeutumisesi takia sakkoja siveettömyydestä. Tilannetajulla ja pukeutumisellasi kunnioitat muita ihmisiä ja tilaisuuksia, joiden edustaja toivoo tietynlaista pukeutumista perustuen tilan tai tilaisuuden juhlavuuteen ja/ tai kulttuuriin. Muiden huomioiminen on tärkeää niin netissä, kuin oikeassa elämässäkin. Pukeutumisella voit osoittaa, että välität ja kunnioitat toista, mutta tilannetaju on se kaikkein tärkein asia. Vapaalla ollessaan ihmisillä on kuitenkin oikeus ja vapaus pukeutua niin kuin he haluavat, kunhan se on lain puitteissa OK.
Jos jonkun ihmisen hameen pituus häiritsee ilman, että kyse on halusta kontrolloida tai käyttää valtaa kyseistä ihmistä kohtaan, niin toivottavasti hameen ”väärästä” pituudesta häiriintynyt ihminen ymmärtää olevansa aika onnekkaassa asemassa - silloin sinulla ei voi olla kovin suuria murheita tai ongelmia elämässä. Se ärsyyntyminen vaan purkautuu negatiivisesti, oli kyseessä sitten kateus tai kaipaus siitä, että itse ei kokenut voivansa pukeutua samoin muiden odotusten takia.
Halu kontrolloida ja käyttää valtaa muita, jopa tuntemattomia ihmisiä, kohtaan on taas sellainen ongelma, joka vaatii hoitoa ja itsereflektiokykyä. Maailma muuttuu todella hitaasti, mutta tätäkin yhteiskuntaa ihmiset muokkaavat yhdessä. Siksi on tärkeää pitää huolta siitä, ettemme ala mennä ajassa ja sivistyksessä taaksepäin monien muiden maiden malliin.
Jos vaatteessa hyvä olla, anna mennä vaan iästä ja painosta huolimatta!
Kerro ihmeessä kommenteissa siitä vaatteestasi tai asusteestasi, jota rakastat, mutta et ole syystä tai toisesta käyttänyt sitä pitkään aikaan. Olisi ihana kuulla millaisia aarteita teillä on vaatekaapeissanne taikka asusteiden joukossa!
Rohkeutta siun päivään, jatketaan tuolla kommenttikentän puolella ja ihanaa alkanutta viikkoa!
Lue myös:
