Poronnahka- harness ja mekko nahkatakin kanssa

Jos pidät rock- henkisestä pukeutumisesta, niin harness on ehkä kaikkein käytännöllisin ja paras asuste juuri sinulle! Harness tuo päivän asuun särmää ja rock- henkeä jopa söpön kukkamekon kaverina, jonka lisäksi se sopii muun muassa neuleiden, mekkojen, t- paitojen, toppien ja tunikoiden kaveriksi. Monikäyttöinen asuste siis, jos tyyli viehättää. Tai jos kaipaat asuusi jotain särmää, vaikka rock- henkisyys ei viehättäisi. Harnessissa kannattaa suosia aitoa nahkaa, jotta se on mahdollisimman pitkäikäinen. Tekonahka alkaa karista irti kangaspinnastaan vuodessa tai muutamassa. 

Nahkaharness - itsetehty

Pellavamekko - Nakoa

Sukkahousut - Snag Tights

Olkalaukku - Cobblerina

Nahkatakki - itsetehty

Kengät - Calvin Klein

Tämä kuvissa näkyvä nahkaharness on itsetehty. Tein tämän mustasta poronnahasta, joka on hieman eettisempi vaihtoehto - poroa on saatavilla vain rajallinen määrä per vuosi. Ne saavat elää vapaina luonnossa, joten nahassa voi olla jälkiä elämästä kuten meillä ihmisilläkin. Minua se ei henkilökohtaisesti haittaa, arvet ja muut jäljet kuuluvat elämään. Niitä ei tule, jos ei elä elämäänsä. 

Olen aikoinaan tehnyt myös kukkakuvioisia ja beigejä harnesseja, joten valinnanvaraa riittää. Pehmeämpää lookia hakiessa kannattaa suosia pastellivärejä, kukkakuoseja ja neutraaleja värejä. Myös metalliosien määrä vaikuttaa - harnessin voi myös ommella ilman O- renkaita, D- lenkkejä, niittejä ja sirkkoja. Silloin asuste jää tyyliltään neutraalimmaksi. 

Asuun valitsin tällä kertaa Cobblerinan isomman Rusettilaukun, joka on aivan ihana! Minulla on näitä muistaakseni neljä erilaista, joten tämä laukkumalli on erittäin toimivaksi havaittu. Tarvittaessa saan tähän iPadin tai vesipullon mahtumaan mukaan. Minusta on muutenkin mahtavaa, että tavarat pysyvät järjestyksessä. Tässä laukussa on nimittäin tasku sisällä ja tuossa läpän alla on myös vetoketjullinen tasku. 

Tämä väri on niin kaunis, että haluan saman värisen nahkatakinkin itselleni. Vaaleanpunainen nahkatakki minulla jo on, mutta liilan tai laventelin sävyiselle takille olisi tilaa! Pitääkin katsoa, olisiko jotain suht saman sävyistä nahkaa saatavilla. Ehdin tässä kevään mittaan toisen nahkatakin ommella hurauttaa, jos vaan sopivat materiaalit löytyvät. 

Mekko ja nahkatakki ovat usein yhdessä päällä omassa tyylissäni, sillä se on helppo asuvalinta ja aina tyylikäs kokonaisuus. Tällä kertaa puin päälleni Nakoan midimittaisen pellavamekon, jossa on yläosassa smokkirypytys ja röyhelöiset olkaimet. Tämän pituinen mekko toimii arjessa hyvin! Kuten näkyy, niin ahkerasti olen tätä käyttänytkin, sillä musta väri on ehkä inasen kulunut. 

Pidän todella paljon Nakoan mitoituksesta, sillä mekkojen koot ovat järkevät. Varsinkin lantiolta ja hartioiden kohdalta. Todella usein näkee suoraksi kaavoitettuja vaatteita, mutta eihän lähes kukaan ole täysin suora vartaloltaan. Toinen samanlainen mekko pitää ostaa, tämä on ollut erittäin toimiva ja ihana päällä myös kesän helteillä. Olen käyttänyt tätä ympäri vuoden. Pellava toimii aina vuodenajasta riippumatta. 

 

Ja hei, pakko sanoa, että sorry! Tykkään tästä ompelemastani valkoisesta nahkatakista niin paljon, että se on melkein kaikissa asukuvissa mitä olen ottanut. :D Jotenkin valkoinen takki tuntuu sopivan kaiken kanssa yhteen, vaikka ompelinkin tähän punaisia yksityiskohtia. Onhan minulla muitakin nahkatakkeja, kun pidän niiden ompelusta, mutta olen nyt jämähtänyt tähän. Hupsista. Nahkatakkeja on hyvä olla, sillä se on klassikko, joka toimii aina päivän asusta huolimatta. Se näyttää aina hyvältä. 

Kuten ystäväni kanssa totesimme - takkeja ei voi olla koskaan liikaa. Varsinkaan Suomessa asuessa. Onnekseni niitä on mukava myös ommella, niin saan aina tehtyä sellaisen kuin haluan. 

Millainen on lempitakkisi? Aurinkoista viikkoa sinulle ja muille takkihöperöille muutama linkkivinkki inspiraatioksi alle! 

Takki pinkeillä karvakauluksilla

Nahkatakki helmiäispinnoitetulla nahalla

Takkien pesu ja huolto kotona

Miun suosikkiblogit! - Kahdeksan parasta aktiivisesti päivittyvää blogia

Laitetaan hyvä kiertämään! Tiedän, että moni kaipaa blogeja ja hitaampaa sosiaalista mediaa nopeiden kanavien tilalle tai rinnalle. Kokoan tähän postaukseen parhaimmat suomalaiset blogit, jotka päivittyvät aktiivisesti. Viihdyn itsekin enemmän tätä nykyä täällä blogin puolella ja muita blogeja lukien. Nopeat kanavat eivät anna aivoille samanlaista hengähdyshetkeä kuin lukeminen. Minua ainakin on alkanut ahdistaa Instagramissa ja TikTokissa se jatkuva ärsykkeiden tulva, toksinen ilmapiiri ja se järkyttävä mainosten määrä. Harhaanjohtavan tiedon levittämisestä puhumattakaan.

Toisekseen Metan algoritmimuutokset ja käytännöt "sananvapauden" osalta (= vihapuheen salliminen sovelluksissa) sun muut muuttuivat Yhdysvaltain vaalien jälkeen niin, että koen arvojeni olevan todella ristiriidassa ko. puljun alustojen kanssa. Latasin itselleni vähän aikaa sitten Blueskyn Flashes- sovelluksen, joka on vähän kuin vanha Instagram eli aidompaa sisältöä pienellä kynnyksellä ennen wannabe- TikTok tai Snapchat ominaisuuksien lanseeraamista.

Sovellus löytyy Flashes for Bluesky- nimellä AppStoresta, Android- versio on tulossa käsittääkseni seuraavien viikkojen (beta- versio) ja kahdessa kuukaudessa pitäisi olla valmis versio saatavilla. Löydyn sieltäkin nimellä Moonmillalila, kuten TikTokista ja Instagramista! Parempaa kuvasovellusta testaillessa (ja toivottavasti sinne siirtyessä) palataan blogeihin!

Monet blogit ovat kuihtuneet kasaan tai loppuneet, mutta onneksi aktiivisesti päivittyviä suomalaisia blogeja on edelleen. Kokoan tähän postaukseen omat lempparini aktiivisesti päivittyvistä blogeista, joiden postaukset käyn yleensä aina lukemassa. Näistä bloggaajista kaikki ovat ihania persoonia, vaikka vain pari- kolme heistä olen tavannut kasvotusten! Keskusteluista ja blogista saa kuitenkin aika aidon kuvan bloggaajasta, jos blogi ei ole viimeiseen asti siloiteltu. Harvoin tänä päivänä onkaan, ne blogit ovat jääneet vuosien taakse. Nämä blogit eivät ole paremmuusjärjestyksessä, vaan sen mukaan miten blogit tulivat mieleeni kahtena eri päivänä, kun tätä postausta luonnostelin.

Taija- Tiian lifestyle- blogi

Taija- Tiia on tuttu vuosien takaa, sillä hän kirjoitti blogia jo ennen nykyistä blogiaan ja itse avasin tämän oman blogini elokuussa 2010. Emme ole koskaan tavanneet kasvotusten, mutta minusta olemme hyvin samankaltaisia ihmisiä arvojen ja luonteenpiirteiden puolesta. Molemmat taitavat olla enemmän ja vähemmän pohdiskelijoita. Molemmat myös rakastavat kirjoittamista. Taija- Tiian blogissa on paljon kulttuuria, mielenkiintoisia juttuja post crossing- harrastuksesta ja bullet journalin koostamisesta, kotimaan matkailua, kauneutta ja tyyliä. Ihana setti lifestylea ja ihailtavan aktiivinen päivitystahti! Aitous on tämän blogin suola ja sokeri.

Kengät. Nämä Minna Parikan Blanchet ovat aivan ihanat vihreänä ja pinkkinä - nämä ovat yhdet lempikuvistani mitä tänne blogiin olemme ottaneet! 

Tyylimuru - skandinaavista tyyliä, sisustusta ja elämää

Tyylimurun Tiinalla on huomattavasti skandinaavisempi tyyli kuin minulla, mutta erittäin inspiroiva, naisellinen ja hieman särmikäs versio pelkistetystä tyylistä. Hankala on kuvailla sanoin niin tarkasti - käy katsomassa! Blogi on laadukkaasti tehty ja aihepiireihin mahtuu muun muassa matkustaminen ulkomailla ja kotimaassa, kodin sisustus, stailausvinkit, asukuvat, uusimmat trendit ja vilahdukset perheellisen arjesta. Kirjoitustyyli on rennohko ja oivaltava, sekä miellyttävä lukea. Tiinalla on silmää yksityiskohdille niin asuissa kuin matkustellessa ja kodin sisustuksen kanssa.

Kierrätysmuotia, DIY- ideoita ja luovaa materiaalien käyttöä á la VillaNanna

Luin ennen VillaNannaa säännöllisen epäsäännöllisesti, postauksen sieltä ja täältä, mutta nyt viime kuukausina olen lukenut kaikki uudet postaukset. Hänellä on ihailtavan erilainen tyyli ja ennen kaikkea näkemys omaan persoonalliseen tyyliinsä. Aina toisinaan yllätyn, miten taitavasti hän kierrättää materiaalit uudeksi vaatteeksi. Siitäkin huolimatta, että itsekin olen työskennellyt vaatetusalalla reilusti yli kymmenen vuotta ennen alanvaihtoa. Minusta se on mahtavaa! Ennen kaikkea on inspiroivaa nähdä, miten muut käsitöitä harrastavat ihmiset käyttävät ja kierrättävät materiaaleja, koruja ja vaikkapa kenkien solkia uusiin töihin. Kyllähän VillaNanna- blogista löytyy myös erikoisia kenkiä, kenkien tuunausvinkeistä puhumattakaan. Olen jäänyt koukkuun!

Tämä Mádaran Skin Equal- meikkivoide on täyttä kultaa kuivahkolle ja herkälle iholle. 

Karkkipäivä- blogin tiedät varmasti sinäkin

Karkkipäivä- blogi on the one and only, kun etsit tietoa mistä tahansa luonnonkosmetiikan tuotteesta. Olen saanut blogista paljon vinkkejä ja apua herkälle iholleni. Ihailen Sannin asiantuntemusta ja kuvailevaa kirjoitustyyliä. Hän selvästi panostaa blogiinsa ihan älyttömästi - jokaikinen postaus on laadukkaasti tehty, kaikkiin kommentteihin vastataan ajatuksen kanssa ja hän käy mielellään keskustelua kommenttikentän puolella. Muiden auttaminen pyyteettömästi lämmittää sydäntä - jos hänen kaltaisiaan ihmisiä olisi enemmän, niin maailma olisi parempi paikka meille kaikille. Ihan supernainen ja ihanan hersyvä persoona myös kasvotusten! Samaistun todella paljon Sannin analyyttiseen otteeseen, olen itsekin luonnostaan siihen taipuvainen. 

Charming Nails - kosmetiikkaa laidasta laitaan

Charming Nails on uusi ja vanha tuttavuus - olen joskus vuosia sitten seurannut blogia, mutta välissä oli taukoa ja nyt olen taas onneksi löytänyt takaisin blogin pariin. Pidän hurjan paljon bloggaajan tyylistä meikata ja tavasta kertoa kosmetiikasta. Itse käytän pääasiassa luonnonkosmetiikkaa, mutta blogista löytyy kosmetiikkaa laidasta laitaan. Arvioinnit ja kaikki muutkin postaukset ovat aitoja perusteluineen! Rehellisyys on hyvä juttu ja faktahan se on, että kaikki tuotteet eivät toimi kaikilla. Joistain pitää enemmän ja joistain tuotteista vähemmän. Charming Nailsissa on upeita luomiväripaletteja ja inspiroivia silmämeikkejä, mutta niiden lisäksi pääsemme välillä kurkistamaan esimerkiksi uusiin mekkohankintoihin ja kylppärinkaapin sisälle. Pääpaino on kuitenkin kosmetiikassa.

Jos olet miettinyt, mikä on paras luonnonkosmetiikan ripsiväri, niin se on tämä Avrilin pidentävä ripsiväri. Saman brändin Le Volume on menneen talven lumia uudistuksen jälkeen, mutta tämä toimii! 

Anne Jennika bloggaa tyylistä, kulutustottumuksista ja matkustamisesta

Tämä blogi onkin suht uusi tuttavuus myös minulle! Anne Jennikan blogiin taisin eksyä ensimmäisen kerran vuosi sitten, kun hän laittoi minulle sähköpostia. Sittemmin olen käynyt kommenttien kautta tsekkaamassa ja kommentoimassa takaisin, sekä lukenut Blogit- sivuston kautta mielenkiintoisia postauksia. Nyt seuraan jo aikalailla aktiivisemmin ja luen yleensä useita postauksia kerralla, jos en ole hetkeen ehtinyt käydä lukemassa uusimpia juttuja! Siitä se sitten lähti, tämä onkin yksi aktiivisimmista blogeista tällä hetkellä. 

Anne Jennika kirjoittaa muodista ja tyylistä, jonka lisäksi hänellä on (vai oli?) menneillään ostoslakko. Hän käy myös ompelukurssilla ja on todella taitava neulomaan. Tyylit meillä ovat todella erilaiset, mutta minusta on mielenkiintoista ja inspiroivaa miten eri tavalla ajattelemme muodista. Asuinspiraatiota voi saada myös aivan erilaisesta tyylistä kuin millainen oma tyyli on. Erittäin sujuvaa tekstiä ja ajatuksia herättäviä postauksia!

Toisinaan testailen filttereitä ja erilaista muokkaustyyliä erästä projektia varten. 

Marjon Matkassa jakaa valokeilan taiteen, kulttuurin ja muodin historian kanssa

Marjo jakaa kanssani rakkauden kenkiin ja taiteeseen. Marjon Matkassa- blogi päivittyy yleensä vähintään muutaman kerran kuussa ja aiheet vaihtelevat kulttuuritapahtumien, taiteen, muodin historian, erikoisten kenkien, sisustamisen, löytöjen tekemisen sekä elämäntyylin kesken. Marjo on ihanan valoisa persoona myös livenä ja minusta on huippua, että hän tuo erilaisia tapahtumia, näytelmiä ja taidenäyttelyitä esille. Kulttuurialalla on yleensä pienet markkinointibudjetit, joten tiedottaminen ja sosiaalisen median aktiivisuus on tarpeen. On ihanaa päästä osaksi tapahtumaa vaikka vain kuvissa, kun asun satojen kilometrien päässä.

Aina asukuvat eivät onnistu niin hyvin kuin haluaisi, mutta mikä elämässä menisi aina kerralla putkeen? 

Katri Konderlan blogissa nähdään klassista muotia, hyvää mieltä ja laadukkaita hankintoja

Aloin viime vuonna seuraamaan myös Katri Konderlan blogia aktiivisemmin. Blogi sisältää pääasiassa muotia, päivän asuja, merkkilaukkuja, söpöjä pupuja ja YouTube- videoita. Minullahan on myös ollut pupuja aikoinaan. Katrilla on kaunis hymy ja ihana tapa kirjoittaa, tämä on sellainen hyvän mielen blogi! Tyyli on jälleen kerran erilainen kuin minulla, mutta tykkään paljon hänen tyylistään ja teksteistään. Laukut ja kengät kiinnostavat myös, yllätys yllätys. 

Tässä blogissa on sujuvaa tekstiä, aitoja videoita ja monipuolista sisältöä - nyt blogissa mennään myös pintaa syvemmälle podcastin myötä. Pitääkin ottaa se kuunteluun jonain päivänä, tähän mennessä olen pääasiassa lukenut tekstejä ja katsonut videoita.

Miksi blogit viehättävät edelleen? 

Blogit ovat aivan ihanaa ajan vietettä. Minusta on aivan ihanaa ja aivoja hyvällä tavalla stimuloivaa lukea oivaltavia tekstejä eri aiheista. Jos kirjoittaja on taitava, niin luen mielelläni myös oman "kuplani" ulkopuolisia asioita käsitteleviä tekstejä. Kirjoituskenttä ei ole niin rajoitettu kuin muilla alustoilla. Siksi saan sisällöistä kuvia, sekä tekstejä myöten niiiiiin paljon enemmän irti kuin esimerkiksi Instagramissa tai TikTokissa. Lukemisen avulla pääsen irti arjesta ja rentoudun aivan eri tavalla kuin muiden alustojen parissa.

Meillä on täällä Suomessa rikas kieli ja minusta sitä pitäisi kaikkien käyttää. Lukeminen ja kirjoittaminen kehittävät kielenkäyttöä, kun taas nopeissa sovelluksissa huomaa, että osalla kieli alkaa rapistua. Moni puhuu suomen ja englannin sekoitusta, vaikka ei olisi vieraskielinen tai kaksikielinen, eikä esimerkiksi työskentele pääosin englanniksi tai käytä englantia arjessaan huomattavasti suomea enemmän. Se on aika surullista, kun samat sanat löytyvät omastakin kielestä ja joskus jopa lyhyempänä kuin se englanninkielinen vastine.

Minusta on mahtavaa, miten monien muiden bloggaajien kanssa jaamme ajatuksia ja näkökulmia eri aiheista aina käsitöiden tekemisestä maailmantilanteeseen. Keskustelu kommenteissa on parasta ja pyrin itsekin kommentoimaan aina, kun herää ajatuksia, kysymyksiä tai tulee jotain muuta positiivista sanottavaa. En yhtään pidä siitä, että jätetään kokonaan vastaamatta kommentteihin, se on ikävää käytöstä. Ainakin itselleni jää sellainen fiilis, ettei toisen aikaa ja vaivannäköä arvosteta ollenkaan. Minusta on kohteliasta vastata ainakin jotain.

Bloggaamisen kannalta se on myös hieno juttu, sillä todennäköisesti kommentoija viitsii ja uskaltaa kommentoida jatkossakin, jos herää jotain sanottavaa! No, tämä on oma näkökulmani aiheeseen, olen itse aika aktiivinen ja tykkään käydä kommentoimassa, tykkäämässä, sekä lukemassa muidenkin juttuja. Se ei ole minulta pois, mutta se pieni vaivannäkö voi ilahduttaa ja kannustaa toista jatkamaan, sekä toteuttamaan sitä omaa juttuaan.

Puolisoni ottaa usein asukuvia tänne blogiin ja tukee aina 100%. Joskus jään miettimään, että voinko tuoda esille tai sanoa jotain, niin kysyn usein häneltä mielipidettä tai neuvoa miten tehdä. Se on kullanarvoista, kun tätä blogia on tehnyt yksin jo reilut 14 vuotta. 

Se, mikä bloggaamisessa on ylivoimaisesti parasta on se, että olen löytänyt bloggaamisen kautta todella monia ystäviä ympäri Suomea. Joistain on tullut jopa parhaimpia ystäviä. Moni ystäväni on valitettavasti jo lopettanut blogin kirjoittamisen, mutta olemme edelleen todella läheisiä. Se, jos mikä, on aivan parasta. Bloggaajien kanssa on ihana tavata myös kasvotusten, sillä monien kanssa on jo ennestään jollain tavalla tuttu. Tiettyjen bloggaajien kanssa on ihan alusta asti sellainen viba, että meistä tulee ystäviä. Tai ainakin kavereita. Olisi ihanaa, jos samanlaisen fiiliksen saisi useammin ihmisten kanssa. 

Mitä blogeja sinä luet? Onko jonkun jo lopettaneen bloggaajan blogia ikävä?

Ota blogini Moon Shaped Little Box ja nämä muut listaamani aktiivisesti päivittyvät blogit seurantaan Blogit.fi:ssä!

Miten yhdistää väljä mekko ja neule niin, ettei vyötärö katoa?

Kiitos tuhannesti sinulle, joka otit osaa viikon takaiseen suruumme! Oli ihana huomata, miten monet muutkin pitävät lemmikkejä perheenjäseninä - tottahan se on, kun eläimet ovat päivittäisessä elämässä läsnä. Arvostan todella paljon sitä, että otit aikaa kommentointiin. Se ei ole itsestään selvää, harmillisen monet kuluttavat sisältöjä kommentoimatta ja reagoimatta mihinkään. Kuten arvata saattaa, niin mieli kaipaa vähän värejä ja loppuviikosta katsoin viimein ajatuksen kanssa, että nyt pitää pukea jotain väriä päälle. Vihreää, pinkkiä vai violettia? Asu vaihtui varmaan kolme kertaa. Päädyin loppujen lopuksi vihreään, mutta huomasin erään ongelman tässä kokonaisuudessa.

Nahkatakki ja mekko - itsetehtyjä

Neulepaita - anopin neuloma

Sukkikset - Snag Tights

Laukku - DKNY

Korkokengät - Minna Parikka

Kaulahuivi - Gina Tricot

Kaulakoru - HexAsylum

Tein tästä kerrostetusta pellavamekosta aika väljän ja A- linjassa alaspäin levenevän. Myös neule on malliltaan suorahko. Kokeilin tätä mekkoa ja neuletta yhdessä sekä vyön kanssa, että ilman, mutta malli tuntui jäävän liian A- linjaiseksi eli itselleni tuli vähän sellainen muumimamma- fiilis. Se ei ehkä kuitenkaan ollut se fiilis ja mielikuva mitä tältä asulta hain, joten kokeilin muutamaa eri juttua korjaamaan ongelmaa. Jos olet koskaan miettinyt, miten väljän mekon ja neuleen saa näyttämään hyvältä, niin tämä postaus on sinulle! 

Halusin saada neuleen ja mekon toimimaan yhdessä niin, että vyötärö erottuu selkeästi. Tämä tarkoittaa siis sitä, että vyö on oltava. Joko mekon oma solmittava vyö tai joku muu vyö, mikä minulla on jo ennestään. Ensimmäisenä kokeilin tietenkin mekon omaa vyötä - miten saan neuleen helman niin, ettei se näytä hassulta? Alkuun vyö "törrötti" paidan helman alta. Helmaa ei voinut laittaa vyönkään alle, sillä sitä olisi pitänyt korjata päivän mittaan tai sitten helman ylijäävä osio olisi näyttänyt vähän kummalliselta vyön alapuolella. 

Tässä vaiheessa aloin jo miettimään, mitä vöitä minulla on? Mitkä niistä ovat sunnuntaille sopivia eli mahdollisimman mukavia päällä? Mietin ensin joustavaa mustaa vyötä, joka on hieman tuota kangasvyötä leveämpi. Käytännössä sen kanssa tulisi sama juttu. Joko helma ei pysyisi sen alla tai helma tursuaisi vyön alapuolelta. Entäs Obi- vyö? 

Se on perinteinen japanilainen vyö, jollaisia voi nähdä muun muassa kimonoiden ja takkien kaverina. Siitä on varmaan jo lähes viisitoista vuotta, kun ostin sellaisen mekkojen kaveriksi. Malliltaan vyö on leveä. Obi- vyössä on todella pitkät nauhat, jotka voi sitoa eri tavoin ja vaikkapa pariin otteeseen itsensä ympärille. Voisi sanoa myös "Obi:ssa", koska sana ymmärtääkseni tarkoittaa kirjaimellisesti vyötä. Vyö kuin vyö, hieno perinteinen asuste. Hmm... Ennen sen etsimistä vaatehuoneesta (sos, siellä on kaaos!) päätin vielä kokeilla tätä pellavamekon omaa vyötä. 

 

Pyörittelin lyhythihaisen neulepaidan helmaa tovin käsissäni, mutta sitten tuli mieleen kokeilla helman kuromista kasaan. Ihan samalla tavalla kuin teen muidenkin väljien paitojen kanssa! Ensimmäinen kokeilu meni pieleen, kun oli kaksi solmua - kurottu helma ponnarilla ja vyö töröttämässä toisella puolella. Nope. Se ei toiminut, ei voi olla molemmilla puolilla solmuja. 

Yleensä epäsymmetrisyys on kauniimpaa niin nappien määrässä kuin solmujenkin sijainnissa, sekä määrässä. 

Tässä vaiheessa tuli sellainen ahaa- elämys. Kokeilin solmia ensin vyön ja vasta sitten kuroa paidan helmaa kasaan. Pujotin kangasvyön törröttävän lenkin samaan nippuun kurotun helman kanssa, kiersin ja laittelin, sekä taittelin ne vähän pienempään kasaan ponnarilla. Voilà! 

Pampula ikäänkuin jatkuu vyön laskeutuessa alas. Silloin se ei pistä niin pahasti silmään kuin kaksi erillistä pampulaa tai paidan alla törröttävä vyön lenkki. Tuon pampulan sai aika litteäksi ottaen huomioon, että sisällä on vyöstä solmittaessa jäänyt lenkki sisällä. Paidan helma ei jää omiin mittasuhteisiin ja mekkoon nähden kummalliselle korkeudelle, vaan asettuu vyön kanssa aikalailla juuri oikeaan kohtaan. Napakammasta materiaalista tehty vyö näkyy herkästi neuleen läpi, varsinkin näin ohuen neulepaidan kanssa. 

Olen iloinen, että sain asusta kokonaan vihreän ja myös vyötärö jäi esille! Puhumattakaan siitä, että näin minun ei tarvinnut korjailla paidan helmaa tai mekon vyön asentoa koko päivänä. Mekko sai heti vähän erilaisen ilmeen, kun yläosaan lisäsi neuleen päälle. Pidän tästä yhdistelmästä. Ulos mennessäni valitsin päälle vielä itsetehdyn nahkatakin, mutta muut asusteet hiuspantaa lukuunottamatta noudattavat vihreää värimaailmaa. Eri sävyjä, mutta silti niin kauniita yhdessä. Vihreä on yksi lempiväreistäni, se varmaan on tullut tähän mennessä selväksi. 

Käytän mekkoja aina ympäri vuoden, mutta näitä on ihana yhdistellä talvella myös muiden vaatteiden kanssa. Saa hieman erilaisen päivän asun, sekä lisälämpöä kylmiin tai viileisiin päiviin. Minusta on hieno juttu, että mekkoja voi käyttää myös talvella. Oli sitten kyseessä kesämekko tai muu, niin kerrostamalla ja oikeanlaisilla materiaaleilla asun saa toimimaan kovemmillakin pakkasilla! 

Oletko sinä käyttänyt kesäisiä mekkoja talvella? Miten sinä olisit ratkaissut tämän vyöjutun? Mukavaa alkanutta viikkoa sinne ruudun toiselle puolelle!  

Surua arjessa ja päivän asu maihareilla

On todella vaikeaa aloittaa kirjoittamaan mitään luonnoksissa olevaa tällä hetkellä, sillä yksi kissoistamme menehtyi eilen yllättäen. Eilen aamulla tai aamupäivällä ei ollut merkkiäkään, että mitään olisi vialla, mutta iltapäivällä yksi kolmesta lähti paremmille metsästysmaille. Asiat etenivät niin nopeasti, että on hankala ymmärtää. Tai hyväksyä asiaa. Eilen hän oli muiden kanssa ruokakupilla rivissä ja nukkumassa sängyllä, tänään ikuisessa levossa vaahterantaimen vieressä. Olen täyttänyt päivän kaikella mahdollisella tekemisellä, lomasuunnitelmien perumisella ja tulin nyt kirjoittamaan, jos saisin ajatukset muualle. Ainakin hetkeksi. 

Takki - Echtes Leder

Paita - Urban Classics

Minihame - BikBok

Sukkahousut - Snag Tights

Maiharit - Vamsko

Olkalaukku - Cobblerina

Murheiden sijaan keskitytään hieman arkisempaan asuun - tällaisia asuja minulla on ollut viime aikoina suhteellisen usein. Osittain mustaa, väljää ja rennohkoa vaatetta. Nämä asukuvat ovat suhteellisen tuoreita. Testasin samalla uutta kaukolaukaisinta kuvatessani, joten kävin pikaisesti nappaamassa kuvat ennen harrastuksiin lähtöä. Erityisesti harrastuspäivinä pyrin pukeutumaan mahdollisimman mukavasti ja rennosti sellaisiin vaatteisiin, joiden likaantuminen ei haittaa. Rapatessa roiskuu ja ainakin minulle tulee toisinaan "oho, hups"- hetkiä. Itseasiassa aika usein, jos rehellisiä ollaan. 

Kaivoin vaatehuoneesta jalkaan pitkästä aikaa Vamskon vaaleanpunaiset maiharit. Nämä ovat tällä hetkellä huollon tarpeessa, mutta pitää puhdistaa ja käsitellä nämä tässä talviloman aikana. Vaaleanpunaiset maiharit ovat ihanat sävyltään! Niin pastelliset ja vaaleat. Vamskon kengissä on se hyvä puoli, että näissä maihareissa on jo valmiiksi talvikeleillä pitävät kumipohjat. Monien merkkien kenkiin pitää erikseen laitattaa talvipohjat. Siitä en pidä, kengät ovat käyttöä varten ja mieluummin jo heti ostettaessa, ei vasta suutarilla käyttämisen jälkeen. Minusta varsinkin Suomessa suunniteltujen kenkien pitäisi olla kunnollisilla pohjilla varustettuja, jos päämarkkinana on pelkästään Suomi ja muut Pohjoismaat. 

Vamsko, kuten moni muukin kotimainen yritys, joutui lopettamaan vastuullisesti tuotettujen kenkien myynnin joku vuosi sitten. Sittemmin heillä tuli erä aurinkolaseja myyntiin, mutta minusta on harmillista miten monet yritykset ovat menneet viime aikoina nurin. Pahoin pelkään, ettemme ole edes nähneet huippua vielä. Sen verran ikäviä uutisia saa jatkuvasti kuulla lomautuksista, irtisanomisista ja yritysten konkursseista. 

Maiharit mekon tai hameen kanssa tuovat kivasti vastapainoa toisilleen. Mukavaa, nättiä ja silti asussa on rouheutta. Sitä "jotain" ja sitä "jujua". Olisi siistiä, jos erilaisia maihareita olisi enemmänkin kenkähyllyllä, varsinkin eri väreissä. Niille on paikkansa, vaikka yleensä suosin korkokenkiä. 

Itse yhdistän maihareita eniten minihameiden ja lyhyiden mekkojen kanssa, mutta miksipä ne eivät sopisi myös slip- hameiden ja midihameiden kanssa käytettäväksi? Onpa Coachellassa nähty maihareita minishortsien ja salsahameidenkin kanssa. Siitä tosin tulee muistoja ja ristiriitaisia fiiliksiä nuoruudesta, kun salsahameet olivat se juttu ylä- asteella ja ala- asteen loppupuolella. 

Nyt kun mietin, niin onpa midimittaiset slip- hameet pysyneet yllättävän kauan trendikkäinä! Niistä olisin ennustanut noin vuoden tai alle kestävää trendiä, mutta edelleen slip- hameet porskuttavat ja mainoksia niistä näkee koko ajan enemmän kevättä kohti mennessä. 

Omalla kohdallani pidän siitä, että jalkoja jää näkyviin enemmän, eikä vain sellaista pientä kaistaletta hameen helman ja maihareiden varren väliin. Toisaalta pitkä neulehame ja maiharit ovat niin lämmin yhdistelmä, että ne ovat yhdessä käytännölliset kovemmilla pakkasilla. Vaikka tällä hetkellä lunta sataa taas lisää, niin tänä talvena ei ole ollut tarvetta vastaavalle kerrospukeutumiselle kuin viime vuonna. Usein pärjään pelkällä nahkatakilla. 

Ja hei - Instagramissa jo kysyinkin, mutta haluan kuulla erityisesti blogiani seuraavien ihmisten kommentteja ja toiveita tästä aiheesta. Teen jonkinlaisen koosteen, videon tai vastaavan tänne blogiin savityökurssista, tekemistäni töistä ja virheistä mahdollisine ratkaisuineen. Haluaisitko postauksen mieluummin videolla vai tekstinä kuvineen? Vai molemmat? Riittääkö tehdyt työt ja keramiikkakurssin onnistumiset vai haluatko tietää myös missä meni vikaan ja miten sen voi välttää tulevaisuudessa? 

Kerro toiveesi ja ajatuksesi tuolla kommenttiboksissa, jos vaan viitsit. Otan ne huomioon sisältöjä kuvatessani ja koostaessani ne sisällöiksi. Kiitos jo etukäteen ja mukavaa (loma)viikkoa sinulle! Palailen piakkoin, mutta voi olla, että en ihan yhtä aktiivinen ole blogin kanssa tällä viikolla kuin normaalisti. Yritän keksiä muksulle jotain mukavaa ja mieluisaa tekemistä tälle viikolle. En halua, että koko hänen lomaansa varjostaa lemmikin menettäminen tai että se on ainoa asia, mikä tästä lomasta jää mieleen. ❤️‍🩹

9 kysymystä kengistä - Nostalginen kenkähaaste vuodelta 2009

Apua, miten kauan viimeisimmästä kenkäpostauksesta on kulunut! Kenkäsisältöjä on suunnitteilla paljonkin, mutta silti en ole vähään aikaan julkaissut pelkästään kenkiin liittyvää sisältöä. Nostalgiahuuruissani törmäsin vanhaan kenkäaiheiseen blogihaasteeseen, vuodelta 2009. En tosin tiedä, miksi tässä on vain yhdeksän kysymystä, mutta numero yhdeksän on toinen onnennumeroistani. 

Olen tämän todennäköisesti tehnyt jo aiemmin vuosia sitten, mutta ajatukset ja lempparit ovat varmasti muuttuneet vuosien varrella. En löytänyt tämän alkuperäistä tekijää enää, blogia ei ole enää olemassa. Mennääs pidemmittä puheitta ihanien kenkien pariin!

1. Viimeiset ostoksesi, mistä?

Jouduin itseasiassa selaamaan blogista, että mitkä kengät olen viimeisimpinä ostanut, koska en muista milloin löysin uusimmat. Mietin ensin, että ne ovat varmaan Minna Parikan Raquelit tai pinkit Pfeifferit, mutta ei! Uusimmat hankinnat ovat Even & Odd- merkin supernaiselliset stilettokorkokengät ja oranssit mokkanahkaiset rusettikengät Copenhagen Shoesilta. Aivan ihania korkokenkiä molemmat.

Kysymykseen kuului myös, että mistä löysin nämä uusimmat kengät? Bongasin nämä alennuksesta, kun olin tilaamassa itselleni uusia treenihousuja Zalandolta. En voi suositella, mutta tuolta sain juuri ne Adidaksen flare- lahkeiset housut oikeassa koossa ja värissä, muualla olivat loppuunmyydyt.

2. Lempiparisi, väri, koko?

En voi vastata vain yhtä! Guccin kultaiset sandaletit koossa 36,5 ja Minna Parikan Pfeiffer, Pink ja Mint leo, koko 37. Nämä kolme paria ovat lemppareitani. Guccin kengät ovat mukavimmat ja kevyimmät korkokengät, mitkä olen koskaan omistanut. Ne ovat ehdottomasti olleet hintansa arvoiset, vaikka maksoivatkin 650 euroa!

Pfeifferit olivat halvemmat, mutta ne ovat todella mukavat jalassa ja erittäin kestävät. Mintunväriset ovat kestäneet jo yksitoista vuotta ahkeraa käyttöä, niitä käytän yleensä viikoittain. Siksi ostin myös pinkit Pfeifferit. Se tosin oli tuuria, sillä näitä Minna Parikan Pfeiffereitä ei yleensä ole saatavilla omassa koossani. Ostin heti, kun nämä tulivat saataville 37- koossa. Kengät ovat uudenveroisessa kunnossa, joten odotan näille yhtä pitkää ikää kuin mintunvärisille!

3. Onko jokin kenkämalli, jota inhoat?

Varvassandaaleja ja sellaisia terveyskenkien näköisiä rumia kenkiä. En suoraan sanottuna ymmärrä, miten terveyssandaalit voivat olla jonkun mielestä kauniit tai edes mukavat jalassa. Pakon sanelemana olen joutunut aikoinaan itselleni sellaiset ostamaan, kun työpaikalla tarvitsi. Aivan hirveät! 

4. Kuinka paljon olet valmis maksamaan uusista kengistä?

Olen maksanut korkeimmillaan tasan 650 euroa. Haaveilen Sophia Websterin noin 750-800€ Chiara- kengistä ja Jimmy Choon Avril- kristallikengistä, jotka maksavat tällä hetkellä 3900€. Jälkimmäisiä en todennäköisesti tule ostamaan, ellen voita Eurojackpotissa tai vastaavassa. Jimmy Choon kengät maksavat ihan älyttömästi, mutta olisivat mielettömän kauniit - silti en pysty perustelemaan itselleni tuollaisen summan käyttämistä yhteen kenkäpariin tai laukkuun. Olkoonkin miten kristalliset tahansa, mutta sillä summalla saa paljon muuta järkevämpää. Silti haaveilen niistä, eihän sitä koskaan tiedä.

Sophia Webstereihin olen jo säästänyt, mutta en ole niitä raaskinut ostaa. Ainakaan vielä. Haluan, että minulla on säästössä ja sijoituksissa rahaa pahan päivän varalta. Katsotaan miten tämä maailman tilanne kehittyy, ennen kuin laitetaan rahaa mihinkään ns. ylimääräiseen. Odotan myös, että haaveilemani sininen peili- versio Chiara- kengistä tulee myyntiin. Tällä hetkellä niitä ei ole sinisenä, mutta muissa sävyissä kyllä.

Yhdet mittatilauskengät minulla on (kuva alla), kun tehtiin kaverin kanssa vaihtarit! Jos olisin maksanut näistä, niin todennäköisesti ne olisivat kalleimmat ja erikoisimmat kengät mitä minulla on. Vaihtareiden myötä ei tullut maksua väliin ja nämä kengät ovat mielettömän taitavan Cobblerinan käsialaa!

5. Kuinka kauan käytät yhtä kenkäparia?

Yleensä loppuun asti. Joskus harvoin myyn kenkäpareja eteenpäin, jos ei tule käytettyä tai ei istu omiin jalkoihin. Tykkään vaihdella kenkiä säännöllisesti, vaikka jotkut kengät ovat sellaisia lemppareita, joita tulee käytettyä todella usein. Minulla nämä suosikit vaihtelevat samalla tavalla kuin vaatteiden kanssa - toisinaan toiset ovat lemppareita, toisinaan jotkut ihan muut kengät. Ihania kenkiä ovat silti kaikki upeat kengät, mitä minulla on.

6. Voisitko ostaa samanlaiset kengät kuin kaverillasi on?

Tottakai! Olen ostanutkin ystäväni kanssa samanlaiset kengät samaan aikaan ja siitä tulikin ihan "hauska" (mutta kivulias) muisto. :D Minä en näe mitään pahaa siinä, että minulla ja kaverillani on samanlaiset kengät. Jos ne ovat hyvät ja hienot, niin miksi haluaisit pitää sen tiedon ja tuotteen vain itselläsi? Asia erikseen sitten, jos joku hankkii jatkuvasti tarkoituksella täysin samanlaisia kenkiä, vaatteita, koruja ja asusteita. Se on creepyä.

7. Millaisilla kengillä käveleminen on mukavinta?

Sellaisilla, joissa on hyvä lesti. Korkeat tai matalat, mutta niiden pitää olla hyvät jalassa. Korkokengissä parhaita ovat noin 8-11cm korkeat korot, matalissa kengissä pidän ballerinoista tai maihareista. Täältä löydät kahdeksan parhainta ja mukavinta kenkäparia, mitä minulla on! Lisäisin listaan vielä Minna Parikan ballerinat ja maiharit, sekä parit korkokengät. 

8. Oletko kesäisin ulkona ilman sukkia tai kenkiä?

Aina! Siltä osin olen vähän luonnonlapsi. Varsinkin kotona, mökillä, rannalla, kavereilla ja muualla olen ilman kenkiä ulkonakin, jos vaan mahdollista. Se tekee hyvää jalkapohjien lihaksille, iholle ja tavallaan "maadoittaa", kun ei ole kengänpohjaa välissä. Jokaisen pitäisi kulkea avojaloin myös ulkona, mikäli vaan mahdollista. Se tekee hyvää niin jaloille, kuin mielellekin. Talvellakin kannattaa käydä kävelemässä ulkona pelkät villasukat jalassa, se tekee hyvää!

9. Jos saisit ilmaisiksi mitkä tahansa kengät, mitkä ottaisit?

Ehdottomasti nuo ylempänä mainitut Jimmy Choon Avrilit! Todennäköisesti niitä en raaski ostaa koskaan, niin jos ilmaisiksi saisin, niin ehdottomasti ne. Aivan ihanat. Vähän kuin keräilykappale. Ei jokaisella naisella olekaan neljän tonnin kristallikenkiä, heh. En voi olla ajattelematta, että miten nopeasti neljän tonnin kenkien arvo laskisi, kun käytät niitä edes kerran tai pari. 

Ehkä pitäisi tuunata lasistrasseilla jotkut kengät vähän samaan tyyliin. Eniten noissa kengissä houkuttaa se lasimainen herkkyys ja valon säihke niitä käyttäessä, mutta ne ovat toteutettavissa halvemmallakin. Raaskitko sinä ostaa neljän tonnin kengät tai laukun? 

Mistä kengistä sinä haaveilet? Oletko enemmän laukku- vai kenkäihmisiä?