Keramiikkakurssin onnistuneita ja epäonnistuneita töitä, osa 1

Aloitin viime syksynä uuden harrastuksen. Huomasin, että Polvijärven keramiikkakurssilla oli tilaa ja sinne tarvittiin lisää osallistujia, niin miksipäs ei? Ilmoittauduin siis samantien keramiikkakurssille! Olin aiemmin käynyt Joensuussa yksittäisillä kursseilla, jonka lisäksi olin peruskoulussa useina vuosina savitöissä. En kuitenkaan ollut niin intensiivisesti harrastanut, että olisin pro savitöissä, saati lasittamisessa. Useimmilla kursseilla nimittäin ohjaaja tekee lasittamisen. Sanoisin, että tekemällä oppii parhaiten. Joskus myös kantapään kautta. Keramiikkakurssille on ollut mukavaa mennä, sillä saven työstäminen on pääosin erittäin rentouttavaa ja erilaista käsin tekemistä, mihin olen normaalisti tottunut! 

Kurssiin kuului opiston puolesta viisi kiloa savea, mutta kaikki muut tarvikkeet, lasitteet ja enkoopit tilattiin yhdessä. Kulut jaettiin ryhmäläisten kesken. Saamamme savi oli koulusavea eli sellaista edullista savea, jonka koostumuksessa voi olla hieman eroja. Muut savet olivat omakustanteisia eli ne saimme valita itse. Valitsin itselleni paketin mustaa sileää savea ja valkoista savea samotilla. Molemmissa paketeissa oli 12,5 kiloa savea per paketti. Valkoisesta savesta jäi jäljelle pieni nöttönen, mustaa meni vain vähän tällä kaudella. 

Musta sileä savi on erinomaista muotoiluun, dreijaukseen ja pieniin yksityiskohtiin. Samotti tarkoittaa sitä, että savessa on pientä 0-0,5mm savihippua, "keramiikkasirua" mukana. Samottinen savi on helpommin muotoiltavissa ja kutistuu vähemmän. Esimerkiksi levytekniikassa samottisen saven paksuus on helpompi saada tasaiseksi kaulimalla, kun taas ilman samottia savea on hankalampi kaulita kauttaaltaan tasaiseksi. Myös makkaratekniikassa makkaroista on helpompaa saada paksuudeltaan samanlaisia verrattuna sileään saveen. Tiesitkö, että kaikilla on ns. käsialasta riippuen erilainen lopputulos makkaroiden kanssa? 

Samottia sisältävän saven huono puoli oli se, että se halkesi suht helposti, jos työ kuivui liian nopeasti. Kolme- neljä työtä minulta halkesi. Osan sain pelastettua, mutta yksi meni kokonaan pilalle ja toisen työn halkeaman ajattelin viimeistellä kintsugi- tyyliin glitterillä ja liimalla. Huolellinen muovittaminen oli siis erittäin tärkeää noissa tiloissa, mitkä meillä oli käytössä. Jokainen työ piti loppujen lopuksi muovittaa yksitellen, sillä kahdesta eri kokoisesta työstä pienempi halkesi, jos työt olivat saman muovin alla. 

Ensimmäinen keramiikkatyö ja tarvikkeiden testailua

No, jatketaas niiden töiden pariin tällä alustuksella! Jaan toki mietteitä pitkin postausta ja opittuja asioita, mitkä olisin halunnut tietää jo etukäteen. Alku oli vähän kankea kaikinpuolin. Ensimmäisenä työnä halusin tehdä vaahteranlehden ruskan sävyissä. Rakastan syksyä ja se on vuodenajoista parhain. Libra season, baby. Pitää sanoa, että tämän kanssa jouduin jo liimaamaan koukeroisen "varren" takaisin kiinni, kun pojat heittelivät kurpitsa- pehmolelua olohuoneessa. Sitä sattuu, sen jälkeen vaahteranlehti sai uuden turvallisemman paikan. 

Halusin tähän jäävän kunnolla kädenjälkeä eli värityksen tein siveltimellä (jää siveltimen jälkeä), sekä sienellä tuputtamalla (jää kolmiulotteinen "rosoinen" pinta). Sekoitin enkoopeista tummempaa ja vaaleampaa oranssia punaisesta ja keltaisesta, joka toimi itseasiassa yllättävän hyvin! Väritys voisi olla joiltain osin tasaisempi. Toisaalta tähän oli hyvä testata miten enkoopit käyttäytyvät urissa ja miten niitä voi kerrostaa, että lopputulos olisi vesivärimäisen sijaan tasaisempi. Tämän tein koulusavesta, joka sattui itselläni olemaan aika lötköä, kuten toisessakin työssä huomaa. Kirkas lasite oli aluksi liian paksua, joten lasite napsui ja halkeili varmaan viikon- kaksi lasituspolton jälkeen. Halkeillut lasite tarkoittaa siis sitä, ettei astiaa voi käyttää elintarvikkeiden kanssa. 

Merkityksellinen keramiikkaidea - lahjaksi läheiselle

Syksyn savityökurssilla tein isosiskolleni joululahjaksi kukkaruukun. Olimme vuotta aiemmin käyneet eräässä sisustusliikkeessä ja siskoni ihastui erääseen ruukkuun. Nappasin siitä kuvan siskon käännyttyä ja se ruukku toimi minulle inspiraationa. Tästä tein kuitenkin erilaisen, sillä kopiointi ei ole cool. Kysyin isosiskoltani, että onko hänellä joku ihana sana, lause, mietelmä tai merkitykselliset kappaleen sanat. Vastauksena sain muutamia eri vaihtoehtoja, joista valitsin itselleni tutuimman varmuuden vuoksi, koska yhdestä toisesta en ollut varma saisinko sen oikein. 

Type O Negativen Wolf Moon- kappaleesta nostin oman ja siskoni lemppari pätkän, jota jatkoin vielä kukkaruukkuun. Lautaseen painoin "Hey Wolf Moon, come cast your spell on me" ja kukkaruukkuun "Don't spill a drop dear, let me kiss the curse away". Jälkimmäisellä viitataan kappaleessa ihan muuhun, mutta minä viittasin siihen, ettei roiski vettä ohi ruukun. Sanat painoin leimasinsetillä hieman kosteaan pintaan eli kirjaimista tuli kuopat värille. Tekstin päälle laitoin mustaa enkoopia ja pyyhin ylimääräiset pois. Tässä vaiheessa kannattaa huomioida se, että työt näyttävät siltä kuin ne olisivat pilalla, mutta tuo musta väri pomppaa esiin vasta polttojen jälkeen. 

Minusta oli ihana tehdä siskolleni jotain, mille hänellä olisi varmasti käyttöä! Tiesin myös, että hän osaa arvostaa käsityötä, vaikka se ei olisikaan 100% täydellinen ja teollisesti tehdyn näköinen. Kirjoitin hänelle myös kirjeen käsin ja Wolf Moonin aikaan lähetin hänelle viestiä, että nyt muuten on Wolf Moon. Jos etsit ideoita, mitä voisit tehdä keramiikkakurssilla lahjaksi, niin tätä suosittelen! Tällä tavalla voit personoida melkein minkä tahansa tekemäsi työn juuri lahjansaajan mukaan. Siskoni piti tästä todella paljon ja pyysi tekemään toisen lautasen kukkaruukulle ilman tekstiä, kun hän ei raaskinut käyttää tekstitettyä ruukun alla. Annoin juuri tällä viikolla hänelle uuden lautasen kukkaruukun alle, tällä kertaa ilman tekstiä. 

Sammaleenvihreä lasite oli todella haastava lasituksessa - lasitteen aines laskeutui todella nopeasti eli käytännössä lasitetta piti hämmentää koko ajan, että pigmenttiä on riittävästi ja se levittyisi tasaisesti. Tätä lasitetta pitäisi kokeilla uudelleen. Lasite sai näiden kertojen jälkeen lorauksen etikkaa, joka vaikuttaa niin, että lasite ei painu pohjaan yhtä nopeasti. Lasite on myös helpommin sekoitettavissa. 

Yllä- ja allaolevassa kuvissa näet kuunsirpin, jonka yritin tehdä koulusavesta. Kuten näet, niin sillä savella oli todella vaikeaa saada tasaista levyä ja lopputulos oli aika vinkura. Kuunsirpissä käytin samaa lasitetta ja voi voi. Ei siitä kaunis tullut. Todennäköisesti dippailin ja valutin tätä liian nopeasti sen lisäksi, että en pystynyt sekoittamaan lasitetta samalla. Törmäsin TikTokissa ammattilaiseen, joka käyttää saman firman matalapolttoisia lasitteita. Hän oli maininnut videoissaan, että keramiikka imee lasitetta noin viidestä kymmeneen sekuntiin, joten sitä kokeilen syksyllä, jos kurssi jatkuu normaalisti. 

Keramiikkakurssin onnistumisia ja epäonnistumisia

Vaihdetaanpa välillä saveen, jossa on samottia! Ylläolevasta kuvasta näet, miltä samotti näyttää. Tässä valkoisessa savessa se näkyy mustina, hopeisina ja punertavina pieninä pilkkuina. Tämän saven työstäminen oli miellyttävää, mutta aluksi tuli mokia, kuten kuvasin aiemmin erityisesti kuivumisen osalta. Halusin tehdä savitöissä jotain myös tänne blogiin arvottavaksi. Mikä olisi sopivampaa arvottavaa Moon Shaped Little Box- blogissa kuin kuusta inspiroituneet korukipot? Kyllä, kipot. Tein kaksi erilaista ja todennäköisesti lisään vielä lahjakortin niiden lisäksi arvottavaksi. En vaan vielä tiedä, että minne. Jos olet miettinyt, mistä blogini nimi tulee, niin lue täältä. 

Tähän täysikuun malliseen koruastiaan halusin ehdottomasti keltaisen pohjan ja kirkkaan lasitteen. Tein pohjaan käsin pientä kolmiulotteisuutta, kuun kraattereita. Pidän tästä kokonaisuudessaan, yksi onnistuneimmista töistä. Koruille tätä ajattelin, mutta voihan tähän laittaa vaikkapa avaimet, pinnejä, karkkeja tai jotain muuta vastaavaa. Vaikka niitä itselle tärkeitä asioita ja muistoja. Tämä savi on niin kaunista, että vaikeuksista huolimatta tästä saattoi tulla lemppari! 

Mitä tehdä ylijäämäpaloista? 

Valmiiksi kaulitusta ylijäämäpalasta tein tuikkualusen, johon painoin lahjan mukana tulleella huopanauhalla sydänkuvion. Halusin testata tähän aiemmin epäonnistunutta appelsiininväristä lasitetta. Tätä pitää siis dipata useamman kerran lasitteessa tai odottaa kauemmin, koska muuten lasite jää läpikuultavaksi ja värittömäksi! Huomaat sen alempana. Onnistuessaan lasite on tuollainen ihanan räväkkä ja syvä oranssi, mutta kuten näkyy - pyyhin valumia varovasti noista vaaleista kohdista. Eli valumat olisi kannattanut jättää paikoilleen. Liian ohut kerros jäi, mutta se toi patinaa tähän työhön. 

Tein samalla testin jämäpaloista makkaratekniikkaan. Tein sateenkaarimagneetin pilvellä. Testasin tähän turkoosia, keltaista, punaista ja vaaleanpunaista (sekoitettu valkoinen + punainen enkoopi) enkoopia. Sateenkaaresta tuli söppänä. Meinasin antaa tämän lahjaksi, mutta en raaskinut. Pidän tuosta mallista ja siitä, miten tuossa pilvessä näkyy tuon saven pilkut. Aika tasaista makkaraa tällä savella sai verrattuna sileämpään saveen. 

Maljakko ja kokeilu sivellinlasitteella

Sininen maljakko sai inspiraationsa pakasterasiasta. Neliö pyöristetyillä kulmilla miellyttää omaa silmääni ja tein itseasiassa kaksi maljakkoa tällä mallilla. Tähän otin sen onnistuneemman, jätin toisen kakkososaan, ettei tässä postauksessa ole liikaa epäonnistuneita. Sivellinlasitteet olivat minulle täysin uusia ja ostin kaksi erilaista testattavaksi tällä kevätkaudella. Myyvällä yrityksellä ei ollut kumpaakaan haluamaani sivellinlasitetta varastossa, joten he myivät tilalle sellaiset, jotka ovat suht lähellä haluttuja lasitteita. Kumpikaan ei ole ihan sitä mitä halusin, mutta sinnepäin. Parhaat vastineet niistä, mitä oli saatavilla ennen kurssin loppumista. Tästä syystä yritän etsiä vastaavat lasitteet tässä kesän aikana muualta, jos jollain firmalla olisi vastaavat varastossa asti. 

Tästä lasitteesta piti tulla sellainen tähtitaivas- tyylinen, mutta jälkeenpäin luin, että yksi kerros sivellinlasitetta on liian vähän. Ilmeisesti sivellinlasitetta pitäisi kerrostaa muutaman kerran eri suuntiin, jotta lopputulos olisi tasainen ja halutun paksuinen. Sivellinlasite pitäisi olla koostumukseltaan helposti levittyvä, ei siveltimenvedoilla "kökkööntyvä" ja kuiva.

En tiedä, tästä lasitteesta jäi vähän ristiriitaiset fiilikset, kun osalla ryhmäläisistä oli aivan erilaisia kokemuksia toisen firman sivellinlasitteista. Pitää kokeilla itsekin, niin tietää. Nämä eivät nimittäin ole ihan halpoja, vaan pieni purkki maksaa 15-20 euroa. Se mikä tässä lasitteessa oli hyvää, niin tuo sinisen sävy on kaunis tasaisena ja kolmiulotteinen efekti on varmasti hieno tasaisempana. 

Ja hei, tässä vasta kokeilu onkin, tämän piti olla pääosin oranssi! Kokeilin tehdä tähän villalangan avulla kukkamaista kuviota. Keskiosan lasitin läpikuultavalla lasitteella ja "kehysten", sekä reunojen olisi pitänyt hohtaa sähäkän oranssina. Eipä hohda ei. Tämä oli ihan floppi. Ei toiminut lasitteet, enkoopi jäi parista kohtaa liian paksuksi ja pohja halkesi läpi reunasta reunaan liian nopean kuivumisen takia. Oppirahoja, oppirahoja. Nyt en tiedä, mitä tälle tekisin? Haljenneena ei oikein kestä missään käytössä ja eihän tämä ilo silmälle ole, niin hmmm... Tarvitseeko joku taiteilija savityötä rikottavaksi? :D 

 Upotan tähän vielä tekemäni videon, jossa on osa töistä, niin ei jää epäonnistuminen viimeiseksi. Jotkut ovat samoja kuin tässä postauksessa, mutta osasta kerron enemmän vasta seuraavassa postauksessa. Upotettu video pitäisi olla katsovissa kaikille ilman, että tarvitsee kirjautua mihinkään sovellukseen. Mikä näistä oli siun lemppari ja käytkö sinäkin keramiikkakurssilla? Toinen osa tulee pian! 

@moonmillalila Ens viikolla loput työt kotiin ja syksyllä jatketaan harjoituksia! 🫡 #keramiikka #savityöt #savityö #harrastukset #pohjoiskarjala #polvijärvi #käsityö ♬ Soft Sunlight (Lofi) - Prodbyecho